Insurance court dismissed appeal; pension granted retroactively due to insurer's misleading advice preventing early claim.

Vakuutusoikeus katsoi, että asiassa oli eläkelaitoksen antaman virheellisen tiedon vuoksi pätevä syy myöntää vanhuuseläke pidemmältä ajalta kuin hakemiskuukautta edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta eli alimman eläkeiän täyttymistä seuraavan kuukauden alusta 1.2.2019 alkaen.

Esitiedot

A oli marraskuussa 2018 ollut yhteydessä eläkelaitokseen ja tiedustellut, voiko hän hakea sotilaseläkkeen alkamisen jälkeen tehdystä työstä kertyneen eläkkeen alimmassa vanhuuseläkeiässään eli 63,3 vuoden iässä. Saadun selvityksen mukaan eläkelaitoksesta oli vastattu, että koska A saa jo vanhuuseläkettä, eläkkeen voi hakea vasta 68 vuoden iässä. A oli toiminut eläkelaitoksen ohjeistuksen mukaisesti ja jättänyt asian sillensä. A oli kertonut, että tammikuussa 2023 hänelle oli selvinnyt, että hänelle vuonna 2018 annettu tieto oli ollut virheellinen. A oli hakenut vanhuuseläkettä 24.1.2023 ja eläkelaitos oli valituksenalaisella päätöksellä myöntänyt hakemuksesta A:lle vanhuuseläkkeen takautuvasti eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta 1.10.2022 alkaen.

A haki eläkelaitoksen päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati, että hänelle myönnetään takautuvasti hänen saamansa virheellisen tiedon takia saamatta jäänyt eläke.

Muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta muutti eläkelaitoksen 26.1.2023 antamaa päätöstä siten, että A:lla oli oikeus vanhuuseläkkeeseen alimman eläkeiän täyttymistä seuraavan kuukauden alusta eli 1.2.2019 alkaen. Asia palautettiin eläkelaitokselle työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut

Työntekijän eläkelain (TyEL) 11 §:n 1-2 momentin mukaan työntekijällä on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle alimman vanhuuseläkeiän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta. Työntekijän alin vanhuuseläkeikä määräytyy hänen syntymävuotensa mukaan seuraavasti: 2) vuonna 1955 syntyneellä 63 vuotta ja 3 kuukautta. Saman §:n 4 momentin mukaan vanhuuseläkkeen myöntämisen edellytyksenä on, ettei työntekijä enää ole siinä työsuhteessa, josta hän jää eläkkeelle.

TyEL 13 §:n 1 momentin mukaan vanhuuseläke alkaa sitä seuraavan kalenterikuukauden alusta, jona työntekijä on täyttänyt vanhuuseläkkeen saamiseen oikeuttavan iän ja lopettanut työn, jonka perusteella hän hakee vanhuuseläkettä. Vanhuuseläke voidaan myöntää takautuvasti, ei kuitenkaan ilman pätevää syytä pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta.

Muutoksenhakulautakunta toteaa saadun selvityksen perusteella, että A on marraskuussa 2018 ollut yhteydessä eläkelaitokseen ja tiedustellut, voiko hän hakea sotilaseläkkeen alkamisen jälkeen tehdystä työstä kertyneen eläkkeen alimmassa vanhuuseläkeiässään eli 63,3 vuoden iässä. Saadun selvityksen mukaan eläkelaitoksesta oli vastattu, että koska A saa jo vanhuuseläkettä, eläkkeen voi hakea vasta 68 vuoden iässä. A on toiminut eläkelaitoksen ohjeistuksen mukaisesti ja jättänyt asian sillensä. A on kertonut, että tammikuussa 2023 hänelle oli selvinnyt, että hänelle vuonna 2018 annettu tieto oli virheellinen. A on hakenut vanhuuseläkettä 24.1.2023 ja eläkelaitos on valituksenalaisella päätöksellä myöntänyt hakemuksesta A:lle vanhuuseläkkeen takautuvasti eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta 1.10.2022 alkaen.

Muutoksenhakulautakunta viittaa asiaan 21382:2021, jossa vakuutusoikeus totesi, että jos pelkästään julkisten alojen eläkelain mukaisella vanhuuseläkkeellä oleva henkilö työskentelee eläkkeen aikana yksityisten alojen työeläkelakien mukaan vakuutetussa työssä, myönnetään ensimmäinen

yksityisten alojen vanhuuseläke, kun yksityisten alojen työeläkelakien mukaiset edellytykset täyttyvät. Tällöin henkilö voi hakemuksesta saada julkisten alojen eläkelain mukaisen eläkkeen aikana karttuneen vanhuuseläkkeen työsuhteen päätyttyä, aikaisintaan ikäluokkansa alimmassa eläkeiässä. Edellä kerrotun kaltaisessa tilanteessa työntekijän eläkelain 13 §:n mukaista säännöstä sovelletaan samalla tavalla kuin tilanteessa, jossa henkilölle myönnettäisiin vanhuuseläke ensimmäistä kertaa.

A on jäänyt sotilaseläkkeelle 1.11.2003. A:lla on yksityisten alojen työeläkelaissa vakuutettuja työansioita vuodesta 2005 alkaen vuoteen 2009 saakka. Muutoksenhakulautakunta toteaa, että TyEL 13 §:ssä säädetyt edellytykset täyttyvät. Näin ollen muutoksenhakulautakunta toteaa, että eläkelaitoksen antaman ohjeistuksen voidaan katsoa olleen harhaanjohtavaa.

Muutoksenhakulautakunta katsoo, että asiassa on pätevä syy myöntää vanhuuseläke aikaisemmasta ajankohdasta ja A:lla on tämän vuoksi oikeus vanhuuseläkkeeseen alimman eläkeiän täyttymistä seuraavan kuukauden alusta eli 1.2.2019 alkaen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Eläkelaitos haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että muutoksenhakulautakunnan päätös kumotaan ja että eläkelaitoksen 26.1.2023 antama päätös pysytetään.

Eläkelaitos totesi, että työntekijän eläkelain mukaan vanhuuseläke voidaan myöntää takautuvasti, ei kuitenkaan ilman pätevää syytä pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta. Laissa ei ole otettu kantaa, mikä on pätevä syy, mutta vakiintuneen ratkaisukäytännön mukaan virheellistä tai puutteellista neuvontaa, tietämättömyyttä oikeudesta eläkkeeseen tai eläkkeen hakemiseen liittyvistä seikoista ei ole pidetty laissa tarkoitettuna pätevänä syynä myöntää eläkettä takautuvasti pidemmältä ajalta kuin hakemiskuukautta edeltäneiden kolmen kuukauden ajalta.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus viittaa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perusteluihin. Vakuutusoikeus toteaa kuitenkin, että muutoksenhakulautakunnan perusteluissa viitatussa vakuutusoikeuden ratkaisussa 21382:2021 ei ole ollut kyse siitä, onko asiassa ollut pätevä syy myöntää vanhuuseläke pidemmältä ajalta kuin eläkkeen hakemiskuukautta edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta.

Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että A on kertonut tiedustelleensa eläkelaitokselta marraskuussa 2018, voiko hän hakea vielä myöntämättä olevaa vanhuuseläkettään työeläkeotteella ilmoitetussa ikäluokan alimmassa vanhuuseläkeiässä (63 vuotta 3 kuukautta), jolloin hänelle oli vastattu, että hän voi hakea eläkettä vasta 68 vuoden iässä, koska hän saa vanhuuseläkettä.

Vakuutusoikeus toteaa edelleen, että vakuutetun on voitava luottaa eläkelaitokselta saamaansa henkilökohtaiseen eläkettään koskevaan neuvontaan. Tähän nähden ja kun eläkelaitos on työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle antamassaan lausunnossa todennut, että A:ta on tuolloin neuvottu virheellisesti, vakuutusoikeus katsoo, että asiassa on eläkelaitoksen antaman virheellisen tiedon vuoksi pätevä syy myöntää vanhuuseläke pidemmältä ajalta kuin hakemiskuukautta edeltäneiltä kolmelta kuukaudelta eli alimman eläkeiän täyttymistä seuraavan kuukauden alusta 1.2.2019 alkaen.

Lainkohdat

Työntekijän eläkelaki 13 §