Insurance court dismissed wage garnishment claim as expired under general statute since settlement lacked legal force.
Legislator summary
AI generatedThe Insurance Court dismissed the applicant's wage garnishment claim, ruling it expired under the general three-month limitation period. The applicant argued that the limitation period should start from a one-sided court judgment rather than a private settlement agreement. The court held that the settlement was not legally binding and lacked the specific conditions required to trigger the extended limitation period.
Legislator headnote
AI generatedPalkkaturvalaki 5 § 1 mom.; The limitation period for wage garnishment claims is three months from the debt's due date unless a legally binding court judgment or settlement exists, which was not the case here.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kyse siitä, määräytyikö palkkaturvan hakemisen määräaika palkkaturvalain 5 §:n 1 momentin ensimmäisen (yleissäännös) vai toisen (erityissäännös) virkkeen perusteella. A ja X Oy olivat tehneet sovintosopimuksen, jonka perusteella A:lle tuli maksaa vahingonkorvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Korvaussaatavaa koskevaa riitaa ei ollut ratkaistu lainvoimaisella tuomiolla eikä sovintoa ollut vahvistettu lainvoimaisella tuomiolla. Sovintosopimusta ei myöskään ollut solmittu vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä noudattaen. Asiassa ei voitu soveltaa erityissäännöstä, koska säännöksen soveltamisen edellytykset eivät täyttyneet. Erityissäännöksen soveltamisalaa ei tullut myöskään tulkinnalla laajentaa. Asiassa tuli sovellettavaksi yleissäännös, jonka mukaan saatavaa on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä.
Esitiedot
ELY-keskus oli 28.2.2022 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n palkkaturvahakemuksen, koska haetut saatavat olivat vanhentuneet palkkaturvalain 5 §:n nojalla.
A haki ELY-keskuksen päätökseen muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati, että hänen 3.12.2021 jättämänsä palkkaturvahakemus hyväksytään ja hänelle myönnetään palkkaturva haettujen saatavien osalta.
Muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.
Muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta viittasi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksessä oleviin perusteisiin.
Palkkaturvalain 5 §:n 1 momentin mukaan saatavaa on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä. Lakiin tai sopimukseen perustuvaa vahingonkorvausta tai hyvitystä, jolla ei ole erityistä eräpäivää, on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta tai vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä noudattaen solmitun sopimuksen tekemisestä.
A on työskennellyt X Oy:n palveluksessa 9.5.2019–29.1.2021. Hän on riitauttanut irtisanomisensa ja vaatinut työnantajalta työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. A ja X Oy ovat 22.4.2021 tehneet sovinnon, jota tuomioistuin ei ole vahvistanut. A on nostanut saatavasta kanteen työnantajaa vastaan, ja käräjäoikeus on 28.9.2021 antanut asiassa yksipuolisen tuomion hänen hyväkseen. Tuomiossa ei ole vahvistettu X Oy:n ja A:n tekemää sovintoa. Näin ollen palkkaturvahakemuksen määräaikaa ei lasketa yksipuolisen tuomion antamisesta. Palkkaturvahakemus on jätetty elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 3.12.2021. Saatavaa ei ole haettu palkkaturvalain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla kolmen kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta tai vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä noudattaen solmitun sopimuksen tekemisestä. Palkkaturvalain 5 § on sanamuodoltaan ehdoton eikä mahdollista kohtuullisuusharkintaa. Päätöstä ei siten ole syytä muuttaa.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati sen kumoamista, hänen 3.12.2021 jättämänsä palkkaturvahakemuksen hyväksymistä sekä palkkaturvan myöntämistä haettujen saatavien osalta. A katsoi, että hän on tehnyt palkkaturvahakemuksen palkkaturvalain edellyttämässä määräajassa. Määräaika tulee tässä tapauksessa laskea vasta yksipuolisen tuomion antamisesta eikä sopimuksen tekemisestä.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen lopputulosta ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Vakuutusoikeus totesi, että asiassa on kysymys siitä, onko A:n palkkaturvahakemus saapunut palkkaturvalain 5 §:ssä säädetyssä määräajassa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Palkkaturvalain 5 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan saatavaa on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä. Lainkohdan toisen virkkeen mukaan lakiin tai sopimukseen perustuvaa vahingonkorvausta tai hyvitystä, jolla ei ole erityistä eräpäivää, on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa tuomion lainvoimaiseksi tulosta tai vakiintunutta työmarkkinakäytäntöä noudattaen solmitun sopimuksen tekemisestä.
Koska A:n palkkaturvahakemus on saapunut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 3.12.2021, ovat ennen 3.9.2021 erääntyneet saatavat vanhentuneet palkkaturvaan nähden. Siten A:n valituksessaan esittämistä seikoista huolimatta hänellä ei ole oikeutta hakemaansa palkkaturvaan.
Siltä osin kuin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksessä on viitattu vakuutusoikeuden ratkaisuun dnro 1612/2019/1187, vakuutusoikeus totesi vielä, että kyseisessä tapauksessa käräjäoikeus oli vahvistanut osapuolten vahingonkorvausta koskevan sopimuksen. Siten kyseistä ratkaisua ei voida rinnastaa nyt käsiteltävänä olevaan A:n valitusasiaan.
Lainkohdat
Palkkaturvalaki 5 § 1 mom.