Court allows housing support claim by overturning social security board decision regarding rent paid by municipality.

A:lle oli myönnetty asumispalvelupaikka ryhmäkodista. Asiassa oli esitetty selvityksenä muun ohella A:n ja kaupungin välinen vuokrasopimus sekä laskuja vuokran perimisestä ja A:n asumista vuokraamassaan huoneistossa pidettiin pysyvänä. Hänellä katsottiin siten olevan yleisestä asumistuesta annetussa laissa tarkoitettuja asumismenoja, joista voidaan myöntää asumistukea. Valituksenalainen päätös kumottiin.

Esitiedot

Kansaneläkelaitos hylkäsi A:n asumistukihakemuksen, koska A ei itse maksanut asumismenojaan, vaan niistä vastasi kaupunki, joka oli myöntänyt A:lle palveluasumisen. Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan asiakasmaksua ei huomioida vuokrana.

A haki Kansaneläkelaitoksen päätökseen muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalta.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen äänestyksen (2 - 1) jälkeen.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja äänestyslausunnon perustelut

Yleisestä asumistuesta annetun lain tarkoituksena on alentaa ruokakunnan asumismenoja maksamalla valtion varoista asumistukea.

Asumistukea voidaan myöntää ruokakunnan Suomessa sijaitsevan vakinaiseksi asunnoksi katsottavan vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon tai omistusasunnon asumismenoista.

Valituksenalaisella päätöksellä Kansaneläkelaitos on hylännyt A:ta koskevan asumistukihakemuksen l.6.2019 alkaen, koska hän ei maksa itse asumismenojansa, vaan niistä vastaa kaupunki, joka on myöntänyt hänelle palveluasumisen. Asiakasmaksua ei huomioida vuokrana.

Asumistukea myönnetään asumiskustannusten vähentämiseksi. Asumistukeen ei ole oikeutta, koska kunta on päätöksellään myöntänyt A:lle palveluasumista, jolloin se myös vastaa palveluasumisesta aiheutuneista kustannuksista. Asiakasmaksu ei ole sama kuin vuokra. Kyseessä on kunnan kustantama palveluasuminen. Viranhaltijan päätöksen mukaan asiakasmaksuun on sisältynyt myös vuokra. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta totesi, että asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella valituksenalaista päätöstä tulisi muuttaa.

Vähemmistöön jäänyt sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen katsoi, että A:lla on yleisestä asumistuesta annetussa laissa tarkoitettuja asumistukeen oikeuttavia asumiskuluja. Vähemmistöön jäänyt jäsen olisi kumonnut Kansaneläkelaitoksen päätöksen palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi sen selvittämiseksi täyttyvätkö muut asumistuen saamisen edellytykset.

Vähemmistöön jäänyt jäsen perusteli kantaansa seuraavasti. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan kaupunki on antamallaan viranhaltijan päätöksellä myöntänyt A:lle ohjatun asumispalvelun yksikössä asumiskokeilujakson ryhmäkodissa. Päätöksen mukaan A:lta peritään asiakasmaksuina vuokra, sähkö ja vesi sekä ylläpito. Lisäksi hän maksaa erikseen ateriakorvausta. Viranhaltijan päätöksen lisäksi asiassa on esitetty 25.6.2019 allekirjoitettu asuinhuoneiston vuokrasopimus kaupungin ja A:n välillä. Huoneiston pinta-ala on 14,2 m2 ja vuokra 200 euroa / kuukausi. Valituskirjelmässä todetaan asumispalvelupäätöksen laatineen viranhaltijan todenneen A:n maksavan normaalisti vuokraa 200 euroa / kuukausi ja että A:lle tehdään toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus 1.9.2019 alkaen. Asiassa esitetystä laskusta ilmenee A:n maksavan ryhmäkodissa olevasta asunnosta vuokraa 200,00 euroa / kuukausi.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki vakuutusoikeudelta muutosta sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati maksamansa vuokran huomioimista normaalin vuokran tapaan sekä asumistuen myöntämistä, mikäli oikeus siihen muuten syntyy. A kertoi vastaavansa vuokranmaksusta itse. Asumispalvelupäätöksessä ei ollut mainintaa siitä, että kunta vastaisi vuokrasta. Vuokran määrä oli eritelty asumispalvelupäätöksessä, joten tämä ei ollut sama asia kuin asiakasmaksu. A:n mukaan hänelle oli tehty normaali vuokrasopimus ja kaupunki oli laskuttanut vuokran kuukausittain normaalisti laskulla, mikä on käynyt ilmi myös laskun erittelystä.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin. Asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle, jonka tulee käsitellä uudelleen kysymys A:n oikeudesta asumistukeen 1.6.2019 alkaen.

Vakuutusoikeuden perustelut

Yleisestä asumistuesta annetun lain 7 §:n mukaan asumistukea voidaan myöntää ruokakunnan Suomessa sijaitsevan vakinaiseksi asunnoksi katsottavan vuokra-asunnon, asumisoikeusasunnon tai omistusasunnon asumismenoista. Asunnon pitää olla kelvollinen asuntona käytettäväksi ja viralliselta käyttötarkoitukseltaan asunnoksi tai muutoin vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitettu. Vuokra-asunnolla tarkoitetaan asuntoa, jonka hallinta perustuu asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) mukaiseen vuokrasopimukseen.

Saman lain 9 §:n 1 momentin mukaan vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi hyväksytään vuokra ja erikseen maksettavat vesimaksut ja lämmityskustannukset.

A:lle oli asiassa esitetyn selvityksen mukaan myönnetty ensin kunnallisen viranhaltijan päätöksellä asumisenkokeilujakso ryhmäkodissa. A oli muuttanut ryhmäkotiin opintojensa päättymisen jälkeen 1.6.2019. A oli asunut ryhmäkodissa ensin kokeilujakson eli elokuun 2019 loppuun asti. Hänelle oli kunnallisen viranhaltijan päätöksellä myönnetty asumispalvelupaikka samassa yksikössä tämän jälkeenkin eli 1.9.2019 alkaen toistaiseksi.

A oli 25.6.2019 allekirjoittanut kaupungin kanssa 1.6.2019 alkaen 31.8.2019 asti voimassaolleen vuokrasopimuksen, joka koski ryhmäkodissa olevaa pinta-alaltaan 14,2 neliömetrin suuruista huoneistoa. Vuokrasopimuksen mukaan 200 euron suuruinen vuokra laskutetaan kuukausittain jälkikäteen palveluasumismaksun yhteydessä. Kaupungin A:lle osoittamassa laskussa oli eritelty vuokran määrä ja muut palveluasumisen maksut.

Lainkohdat

Laki yleisestä asumistuesta 7 § 1 ja 2 mom. sekä 9 § 1 mom.