Insurance court allows unemployment benefits claimant to be considered an employee despite significant shareholding in employer company.

A omisti X Oy:stä 49 % ja A:n veli B loput 51 %. Vakuutusoikeus katsoi erityisesti A:n määräysvallan puuttumisesta työnantajayhtiössä sekä A:n työskentelyn laadusta ja työsuhteen päättämisestä esitetyt seikat huomioon ottaen A:n aseman yhtiössä olleen kokonaisuutena arvioiden sellainen, että hän oli ollut työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla työsuhteessa X Oy:öön.

Esitiedot

X Oy oli perustettu vuonna 2005, ja A oli tehnyt työsopimuksen yhtiön kanssa 3.1.2005. A:n työnantaja irtisanoi hänen työsopimuksensa päättymään 28.8.2013. A haki 26.2.2016 palkkaturvana työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta. Hakemushetkellä yritys oli yrityssaneerauksessa ja sittemmin yhtiö asetettiin konkurssiin 23.10.2018.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hylkäsi A:n hakemuksen. Päätöksen perustelujen mukaan palkkaturvalain 4 §:n mukaan palkkaturvana maksetaan työsopimuslaissa (55/2001) tarkoitetun työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia, joiden peruste ja määrä on saatu selvitettyä. A omisti X Oy:n osakkeista 49 % ja oli sen hallituksen varajäsen. Merkittävän osaomistajuuden vuoksi oli katsottava, että A ei ollut työskennellyt työsopimuslain mukaisessa työsuhteessa työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Merkittävän omistajuuden myötä hakijalla oli ollut mahdollisuus vaikuttaa yhtiön päätöksentekoon ja siten myös ratkaisuihin, joiden seurauksena on ollut yrityksen maksukyvyttömyys.

A haki päätökseen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. A perusteli valitustaan sillä, että hänellä ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa toimitusjohtajana ja yhtiön ainoana hallituksen varsinaisena jäsenenä toimineen B:n päätöksiin, jotka koskivat yhtiötä. A työskenteli toistaiseksi voimassa olleessa työsuhteessa, ja työnantajan johto- ja valvontaoikeutta käytti B. A:n varajäsenyys näkyi kaupparekisteriotteessa vielä vuonna 2014, vaikka se oli yhtiön tekemällä päätöksellä lakkautettu jo vuonna 2011.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen siltä osin kuin A:n palkkaturva oli hylätty palkkaturvalain 4 §:n nojalla.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan perustelut

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksessä mainitut perusteet.

Palkkaturvalain 4 §:n mukaan palkkaturvana maksetaan työsopimuslaissa tarkoitetun työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia, joiden peruste ja määrä on saatu selvitettyä.

A on työskennellyt X Oy:ssä 30.4.1984 - 28.8.2013. A omistaa yrityksen osakkeista 49 % ja hänen veljensä B 51 %. Lisäksi A on hallituksen varajäsen. Asiassa on esitetty 27.2.2013 päivätty irtisanomisilmoitus. Käräjäoikeus on 7.1.2016 vahvistanut osapuolten välille sovinnon ja velvoittanut työnantajan suorittamaan A:lle työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista korvausta 11528,11 euroa, mitä A on hakenut palkkaturvasta.

Ottaen huomioon A:n omistusosuus 49 % ja hallituksen varajäsenyys, ei hänen voida katsoa olleen yrityksessä työsuhteisena työntekijänä. Näin ollen hänellä ei ole oikeutta saada hakemiaan saatavia palkkaturvasta.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin siltä osin kuin valitus oli hylätty ja asia palautettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeuden perustelut

Palkkaturvalain 1 §:n mukaan palkkaturvalain tarkoituksena on turvata työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksaminen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta.

Palkkaturvalain 4 §:n mukaan palkkaturvana maksetaan työsopimuslaissa (55/2001) tarkoitetun työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia, joiden peruste ja määrä on saatu selvitettyä.

Työsopimuslain 1 §:n 1 momentin mukaan tätä lakia sovelletaan sopimukseen, jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Vakuutusoikeus toteaa, että koska palkkaturvana voidaan maksaa vain työsuhteesta johtuvia saatavia, asiassa on tutkittava, onko A ollut työsopimuslain 1 §:n 1 momentissa tarkoitetussa työsuhteessa X Oy:öön. Tätä varten on tehtävä työoikeudellinen kokonaisarvio siitä, onko työsuhteen tunnusmerkistö täyttynyt eli onko A ollut työntekijä vai yrittäjä suhteessa yritykseen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan X Oy on perustettu vuonna 2005, ja A:n työsopimus yhtiöön on tehty 3.1.2005. A on omistanut perustettavan osakeyhtiön osakkeista 49 % ja B on omistanut osake-enemmistön eli 51 %. Lisäksi B on myös toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja ainoana varsinaisena jäsenenä sekä yhtiön toimitusjohtajana. A on ollut hallituksen varajäsen. A on saanut työnantajalta varoituksen vuonna 2011, ja työnantaja on irtisanonut hänen työsopimuksensa päättymään 28.8.2013. Sittemmin yhtiö on asetettu konkurssiin 23.10.2018.

Työnantajayhtiö on tosiasiassa käyttänyt työnantajalle kuuluvaa direktio-oikeutta antaessaan A:lle varoituksen ja lopulta irtisanoessaan hänen työsuhteensa. Vakuutusoikeuden arvion mukaan nämä seikat osoittavat A:n epäitsenäistä asemaa suhteessa työnantajayhtiöön. Toisaalta A on omistanut työnantajayhtiön osakkeista huomattavan osan, mihin on liittynyt yrittäjän riski, ja omistuksen perusteella A:n työskentely on tullut suoraan myös hänen omaksi hyväkseen. Lisäksi hänellä on osakeyhtiölain perusteella ollut muun muassa mahdollisuus vaatia vähemmistöosakkaana osingonjakoa, kutsua koolle yhtiökokous tai moittia yhtiökokouksen päätöksiä. Osakkeenomistajan asemastaan huolimatta A ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole saanut yhtiöltä palkan lisäksi muuta taloudellista etua, joka olisi perustunut hänen omistukseensa tai muuhun asemaansa yhtiössä kuin työntekijäasemaan. A:n työsopimuksen mukaista palkkaa voidaan pitää määrältään tavanomaisena vastaavassa tehtävässä olevalle työntekijälle.

Vakuutusoikeus katsoo johtopäätöksenään, että kun otetaan huomioon edellä selostetut arviointiperusteet ja erityisesti A:n määräysvallan puuttumisesta työnantajayhtiössä sekä hänen työskentelynsä laadusta ja työsuhteensa päättämisestä esitetyt seikat, A:n asema yhtiössä on kokonaisuutena arvioiden sellainen, että hänen on katsottava olleen työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla työsuhteessa X Oy:öön. Näin ollen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ei olisi tullut hylätä A:n palkkaturvahakemusta eikä työttömyysturvalautakunnan A:n valitusta palkkaturvalain 1 §:n ja 4 §:n säännöksiin perustuen sillä perusteella, ettei A ole ollut työsuhteessa X Oy:öön.

Lainkohdat

Palkkaturvalaki 1 ja 4 §