Legislator Case Law & Legislation
VakO 11.12.2019/2221:2018 AI generated

Insurance court dismissed appeal allowing work injury insurer to deduct free-time insurance benefits when no state sick pay was claimed.

Case Number VakO 11.12.2019/2221:2018
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Insurance Court dismissed the insurer's appeal against the Accident Matters Review Board's decision to remove a deduction from work injury benefits. The Board had ordered the insurer to pay full sick leave wages because the claimant had not applied for state sick pay, which is a prerequisite for the statutory deduction. The court upheld the Board's ruling, confirming that the deduction under the Work Accident and Occupational Disease Act only applies if the claimant has a right to state sick pay, which was not established here due to non-filing.

Legislator headnote

AI generated

Työtapaturma- ja ammattitautilaki 202 § 1 mom.; The deduction of free-time insurance benefits from work injury compensation is conditional upon the claimant having a right to state sick pay, which must be established by the claimant's own action.

Keywords

AI generated
work accident compensation free time insurance statutory deduction state sick pay secondary benefit accident matters review board insurance court appeal

Cited Legislation

AI generated
Työtapaturma- ja ammattitautilaki 202 § 1 mom.
Työtapaturma- ja ammattitautilaki 202 § 1 mom.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

A:lle sattui vapaa-ajalla vahinkotapahtuma. A tai hänen työnantajansa eivät olleet hakeneet sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. A:n oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan ei ollut tämän vuoksi ratkaistu Kansaneläkelaitoksen päätöksellä. Vakuutusoikeus katsoi, että vakuutuslaitos on voinut tehdä työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momenttiin perustuvan laskennallisen vähennyksen A:lle vapaa-ajan vakuutuksen perusteella myöntämästään päivärahasta.

Esitiedot

A:lle sattui vapaa-ajalla vahinkotapahtuma 6.11.2016. Työnantaja maksoi A:lle sairausloma-ajalta palkkaa ajalta 22.11. - 4.12.2016 sekä ajalta 5.12. - 13.12.2016.

Vakuutuslaitos myönsi 31.5.2017 antamillaan päätöksillä (2 kpl) A:lle ajoilta 22.11. - 4.12.2016 ja 5.12. - 13.12.2016 työtapaturma- ja ammattitautilain mukaista päivärahaa, joista oli tehty työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentin mukainen vapaa-ajan vähennys.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta muutti vakuutuslaitoksen antamia valituksenalaisia päätöksiä siltä osin kuin päivärahakorvauksiin oli tehty työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentin mukainen vähennys ja määräsi vakuutuslaitoksen maksamaan työnantajalle lainmukaisen korvauksen sen A:lle maksamasta sairausajan palkasta täysimääräisenä ilman kyseisen lainkohdan mukaista vähennystä. Asia palautettiin vakuutuslaitokselle tästä päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten. Äänestysratkaisu (8-2).

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Eri mieltä olleiden tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenten lausunnot

Yksi jäsen olisi hylännyt valituksen katsoen, että vakuutuslaitoksella on ollut oikeus käyttää työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:ssä tarkoitettua laskennallista vähennystä ajoilta 22.11. - 4.12.2016 ja 5.12. - 13.12.2016 myönnetystä päivärahasta.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Vakuutuslaitos haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että päätös kumotaan ja asia jätetään sen antamien päätösten varaan.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia jätettiin vakuutuslaitoksen 31.5.2017 antamien päätösten (2 kpl) varaan. Äänestysratkaisu (15-2).

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut asiakirjoista ilmenevän keskeisen selvityksen ja sovellettujen säännösten osalta.

Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että työtapaturma- ja ammattitautilain esitöiden (HE 277/2014 vp) 202 §:ää koskevien yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän nojalla vapaa-ajan vakuutuksesta maksettavat korvaukset olisivat toissijaisia suhteessa sairausvakuutuslain mukaisiin korvauksiin sekä työeläkelakien ja kansaneläkelain mukaisiin eläkkeisiin, jotka johtuvat samasta vahingosta. Tämä vastaisi pitkälti käytännössä nykytilaa, joka perustuu vakuutusehtoihin. Kansaneläkelaitoksen tai työeläkelaitoksen ei siten tarvitsisi ottaa huomioon vapaa-ajan vakuutuksen korvauksia mainituissa etuuksissa. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin päivärahaan tehtävästä laskennallisesta vähennyksestä siltä ajalta, jolta vahingoittuneella olisi oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa saman vahinkotapahtuman perusteella. Nykyisten vakuutusehtojen mukaan on tehty vastaavanlainen vähennys, jonka suuruus ei kuitenkaan ole enää vastannut sairauspäivärahan ja tapaturmapäivärahan välistä suhdetta.

Vakuutusoikeus toteaa, että työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momentin mukaan vapaa-ajan vakuutuksen perusteella maksettavasta päivärahasta tehtävän laskennallisen vähennyksen edellytyksenä on, että vahingoittuneella on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan saman vahinkotapahtuman johdosta. Kysymys ei siis ole vähennyksestä, joka voitaisiin tehdä silloinkin kun vahingoittuneella ei ole lainkaan oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan.

Vakuutusoikeus toteaa edelleen, että vapaa-ajan vakuutuksen nojalla maksettava päiväraha on säädetty toissijaiseksi etuudeksi sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan nähden. Tämän toissijaisuuden toteutumisen varmistamiseksi vakuutusoikeus katsoo, että vahingoittuneen itsensä tulee tehdä se, mitä häneltä voidaan kohtuudella edellyttää saadakseen oikeutensa sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan vahvistetuksi, eli esimerkiksi hakea kyseistä päivärahaa.

A tai hänen työnantajansa eivät ole hakeneet sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa kyseessä olevilta ajoilta 22.11. - 4.12.2016 ja 5.12. - 13.12.2016. A:n oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan kyseisiltä ajoilta ei ole tämän vuoksi ratkaistu Kansaneläkelaitoksen päätöksellä. Käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole ilmennyt muuta syytä sairauspäivärahaoikeuden menetykselle kuin sen hakematta jättäminen. Tämän vuoksi vakuutuslaitos on voinut tehdä työtapaturma- ja ammattitautilain 202 §:n 1 momenttiin perustuvan laskennallisen vähennyksen A:lle vapaa-ajan vakuutuksen perusteella myöntämästään päivärahasta ajoilta 22.11. - 4.12.2016 ja 5.12. - 13.12.2016.

Eri mieltä olleiden vakuutusoikeuden jäsenten äänestyslausunto

Eri mieltä olleet vakuutusoikeuden jäsenet hylkäsivät valituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen mukaisilla perusteilla.

Lainkohdat

Työtapaturma- ja ammattitautilaki 202 § 1 mom.