Legislator Case Law & Legislation
VakO 15.6.2018/1380:2017 AI generated

Income earned before studies is excluded from free income limit if proven to be pre-study period earnings.

Case Number VakO 15.6.2018/1380:2017
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Allowed / Granted

Legislator summary

AI generated

The Insurance Court allowed the applicant's appeal, overturning the Student Aid Board's decision to recover overpaid student aid. The Social Security Agency had calculated the applicant's annual income by dividing total earnings by twelve, exceeding the free income threshold. However, the court accepted evidence showing the business operated at significantly reduced levels after the applicant started studies in August, meaning most income occurred before the study period began. Consequently, the court ruled that income earned prior to the start of studies should not be included in the calculation of free income for that year.

Legislator headnote

AI generated

Opintotukilaki 17 § 1 mom.; 2 mom.: Income earned by a student in the year studies begin is excluded from the free income limit if the student provides sufficient evidence that the income was generated before the start of studies, rather than being averaged across the entire calendar year.

Keywords

AI generated
student aid free income limit business income allocation timing pre-study period earnings student aid recovery appeal calendar year averaging rule

Cited Legislation

AI generated
Opintotukilaki 17 § 1 mom.
Opintotukilaki 17 § 2 mom.
Opintotukilaki 17 § 4 mom.
Opintotukilaki 22 § 1 mom.

Cited Case Law

AI generated
Vakuutusoikeuden päätös 28.11.2001/10207:99
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys opintonsa aloittaneen parturi- ja kampaamoalan yrittäjänä toimineen A:n elinkeinotoiminnassaan saamien tulojen kohdentamisesta opintojen aloittamisvuonna. A toimitti vakuutusoikeudelle sen pyynnöstä muun muassa selvitystä tulojen saantiajankohdasta, verotustietoja ja työeläkevakuutusyhtiön päätöksen YEL-vakuutuksen päättämisestä. Vakuutusoikeus katsoi, että asiassa oli esitetty riittävä selvitys, jonka perusteella A:n opintojen aloittamisvuonna saamia tuloja ei otettu huomioon pääsäännön mukaisesti keskimääräisenä kuukausitulona jakamalla vuositulo kahdellatoista vaan ne kohdistettiin saantiajankohdan mukaan aikaan ennen ja jälkeen opintojen aloittamisen.

Vrt. vakuutusoikeuden päätös

28.11.2001/10207:99

.

Esitiedot

A oli toiminut vuonna 2014 yksityisenä elinkeinonharjoittajana parturi- ja kampaamoalalla. Hän oli aloittanut opinnot 21.8.2014 ja hän oli nostanut opintotukea vuonna 2014 neljältä kuukaudelta. Hänen veronalaiset elinkeinotoiminnan tulonsa olivat olleet vuonna 2014 yhteensä 23.062,87 euroa.

Kansaneläkelaitos päätti 7.4.2016 antamallaan päätöksellä periä A:lta takaisin liikaa maksetun opintotuen vuodelta 2014 korotuksineen yhteensä 2.469,83 euroa. Kansaneläkelaitos kohdisti päätöksessään A:n vuoden 2014 elinkeinotoiminnan tulot kalenterivuodelle jakamalla ne kahdellatoista keskimääräiseksi kuukausituloksi. Koska elinkeinotoimintaa oli harjoitettu koko vuoden aikana, Kansaneläkelaitos katsoi, ettei tuloja voitu kohdistaa muulla tavoin. Päätöksen mukaan A:n opintotukeen vaikuttava vuositulo 23.062,87 euroa ylitti henkilökohtaisen vuositulorajan 18.400 euroa 4.662,87 eurolla, joten A:lta tuli periä takaisin neljän kuukauden opintotuki.

A haki Kansaneläkelaitoksen päätökseen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnalta. A kertoi, että hän oli suunnitellut työskentelynsä opintojen aloittamisen jälkeen siten, että tulot pysyivät määritellyissä tulorajoissa. A vetosi hänen kirjanpitäjänsä tekemiin laskelmiin, joiden mukaan hänen tulonsa olivat olleet 1.907,48 euroa ajalla 1.9. - 31.12.2014.

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Opintotuen muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan perustelut

Opintotukiasioissa vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan yritys- ja elinkeinotoiminnan veronalaiset ansio- ja pääomatulot katsotaan koko kalenterivuoden tuloiksi ja ne jaetaan kahdellatoista kalenterivuoden kuukausille. Tuensaaja voi kuitenkin osoittaa yritystoiminnan alkaneen tai päättyneen kesken kalenterivuoden tai olleen kalenterivuoden aikana keskeytyksissä, jolloin pääsäännön mukaisesta tulojen kohdentamisesta voidaan poiketa. A:n yritystoiminta ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole alkanut, päättynyt tai ollut keskeytyksissä vuoden 2014 aikana, joten hänen elinkeinotoiminnan tulonsa jaetaan kahdellatoista tulovalvontavuoden kaikille kalenterikuukausille.

A:n elinkeinotoiminnasta saamat veronalaiset tulot ovat yhteensä 23.062,87 euroa. Opiskeluajan ulkopuolista elinkeinotoiminnan tuloa on siten 15.375,25 euroa. Vuositulosta ei tehdä vähennystä opiskeluaikaan kuulumattomien kuukausien perusteella, koska ne ovat vähemmän kuin 15.760 euroa eli alle 1.970 euroa kuukautta kohden. A:n opintotukeen vaikuttavaksi tuloksi jää tällöin 23.062,87 euroa. Koska A:n vuositulo 23.062,87 euroa ylittää vapaan tulon 4.662,87 eurolla, häneltä peritään takaisin neljän kuukauden opintotuki. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella aiheettoman opintotuen takaisinperinnästä voitaisiin kohtuussyistä osittainkaan luopua.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati takaisinperinnästä luopumista. A kertoi, ettei hän ole voinut opintoja aloittaessaan ja opintotukea hakiessaan tietää, että elinkeinotoiminnan harjoittajaa kohdellaan tulojen huomioon ottamisessa eri tavalla kuin palkansaajaa. A:n mukaan Kansaneläkelaitokselle esitetyt laskelmat olivat täysin samoja kuin mitä verottajalle toimitetaan. Hän totesi, että Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan nämä kirjanpitäjän laskelmat eivät kuitenkaan jostain mainitsemattomasta syystä ole päteviä osoittamaan tulojen saantiajankohtaa. A katsoi soveltamiskäytännön olevan epäreilu ja mielivaltainen elinkeinonharjoittajaa kohtaan.

Välitoimet

Vakuutusoikeus varasi A:lle tilaisuuden toimittaa lisäselvitystä valitusasiaan. A toimitti vakuutusoikeuteen lisäselvityksenä muun ohella kirjanpitäjän allekirjoittamia A:n yrityksen tilinpäätösasiakirjoja vuosilta 2014 ja 2015, A:n vuosien 2013 - 2015 verotuspäätökset, työeläkevakuutusyhtiön 24.6.2014 ja 2.9.2014 antamat päätökset YEL-tulojen muuttamisesta ja YEL-vakuutuksen päättämisestä sekä 10.11.2010 päivätyn yhteistyöyrittäjäsopimuksen.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus kumosi opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja katsoi, ettei A:lle ole vuositulorajan ylittymisen takia aiheutunut opintotuen liikamaksua. Valituksenalaisella päätöksellä ratkaistun opintotuen takaisinperinnän todettiin raukeavan. Asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Opintotukilain 17 §:n 1 momentin mukaan opiskelijalla voi olla opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja ja toimeentulon turvaamiseen tarkoitettuja apurahoja kalenterivuodessa määrä, jota kutsutaan vapaaksi tuloksi. Vapaa tulo lasketaan siten, että opiskelijalla voi olla tuloa 660 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän on saanut opintorahaa tai asumislisää, sekä 1.970 euroa jokaista kuukautta kohden, jolta hän ei ole saanut opintorahaa tai asumislisää. Saman pykälän 2 momentin mukaan opintojen aloittamisvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta tai opintojen päättymisvuonna tutkinnon suorittamiskuukauden tai opintotukeen oikeuttavien opintojen päättymisen jälkeen saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin vapaa tulo ylittyisi niiden perusteella. Opiskelijan on esitettävä tulojen saantiajankohdasta selvitys.

Vakuutusoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan elinkeinotoiminnan ansio- ja pääomatulot kohdistetaan kalenterivuodelle pääsääntöisesti jakamalla ne kahdellatoista keskimääräiseksi kuukausituloksi. Jos kuitenkin opiskelija voi osoittaa, että toimintaa on opiskelun alettua vähennetty tai opiskelun päättymisen jälkeen lisätty ja elinkeinotoiminnan tulot, joiden vuoksi vapaan tulon raja on ylittynyt, ovat kohdentuneet muuhun kuin opiskeluaikaan, toiminnasta saatuja tuloja ei jaeta kahdellatoista, vaan ne kohdistetaan aikaan, jolloin toimintaa on harjoitettu.

A on työskennellyt parturi- ja kampaamoalan yrittäjänä toiminimellä ja aloittanut opinnot 21.8.2014. Hän on vuonna 2014 saanut opintotukea neljältä kuukaudelta, joten hänen vapaan tulon rajansa on ollut 18.400 euroa. A:n veronalaiset tulot vuonna 2014 olivat yhteensä 23.062,87 euroa. A on esittänyt vakuutusoikeudelle selvitystä yritystoiminnassaan vuonna 2014 saamiensa tulojen ajankohdasta. Hän on ilmoittanut työeläkevakuutusyhtiölle YEL-tulojen pienenemisestä ja YEL-vakuutuksen päättämisestä 31.8.2014 lukien. Selvitysten mukaan ajalla 1.1. - 31.8.2014 yritystoiminnan liikevaihto on ollut 36.512,30 euroa ja voitto 21.169,56 euroa. Ajalla 1.9. - 31.12.2014 yritystoiminnan liikevaihto on ollut 3.214,94 euroa ja voitto 1.907,48 euroa.

Vakuutusoikeus katsoo, että asiassa on esitetty riittävä selvitys A:n elinkeinotoiminnan tuloista siten, että tulot voidaan kohdentaa aikaan ennen ja jälkeen opintojen aloittamisen. Näin ollen A:n saamia tuloja ei tule jakaa kahdellatoista keskimääräiseksi kuukausituloksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n opiskeluaikaiset elinkeinotoiminnan tulot ovat olleet yhteensä 1.907,48 euroa. Kun otetaan huomioon A:n tuloista saatu selvitys sekä opintotukilain 17 §:n 2 momentin säännös, jonka mukaan opintojen aloittamisvuonna ennen opintojen aloittamiskuukautta saatuja tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin vapaa tulo ylittyisi niiden perusteella, vakuutusoikeus katsoo, että A:n vuositulo ei ole vuonna 2014 ylittänyt vapaata tuloa. Näin ollen takaisinperintä on aiheeton.

Lainkohdat

Opintotukilaki 17 § 1, 2 ja 4 mom. sekä 22 § 1 mom.