Insurance Court dismissed rehabilitation claim because employee's age and management experience negated disability risk.

Esitiedot

Eläkelaitos ilmoitti 11.9.2008 antamassaan ennakkopäätöksessä A:lla olevan oikeus työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillisen kuntoutuksen tukeminen edellytti, että A esittää tarkoituksenmukaisen ja toteuttamiskelpoisen kuntoutussuunnitelman. Päätös oli voimassa 19.7.2009 asti. Eläkelaitos antoi 11.12.2008 hylkäävän päätöksen A:n kuntoutussuunnitelman johdosta. Eläkelaitos ei pitänyt tarkoituksenmukaisena esitettyä kuntoutussuunnitelmaa, jolla on haettu työkokeilua, sillä eläkelaitoksen saaman tiedon mukaan A oli 1.12.2008 lukien solminut uuden työsopimuksen nykyisen työnantajansa kanssa toimitusjohtajan tehtävissä.

A teki tämän jälkeen useita ammatillista kuntoutusta koskevia hakemuksia. Eläkelaitos antoi asiassa 27.1.2015 viimeisimmän, hylkäävän päätöksen.

A valitti eläkelaitoksen 27.1.2015 antamasta päätöksestä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan katsoen olevansa oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen. Hän kertoi pääasiallisen työnsä olevan lihamiehen työ, jonka ohella hän toimi toimitusjohtajana. Hänet oli valittu toimitusjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi, koska hän kuuluu yritysten omistajasukuun. Hänen hankkimansa ammatillinen osaaminen ei riittäisi vastaaviin toimiin muissa yrityksissä. A kertoi lisäksi hänen ansioidensa romahtaneen vain murto-osaan aikaisemmasta hänen joutuessaan jättämään lihamiehen työt. Hän totesi 11.9.2008 annettuun ammatillista kuntoutusta koskevaan päätökseen viitaten olevansa samalla tavalla työkyvytön kuin silloinkin.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta kumosi eläkelaitoksen 27.1.2015 antaman päätöksen ja palautti asian eläkelaitokseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Alle 63-vuotiaalla työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että hän tulee työkyvyttömäksi työntekijän eläkelain (TyEL) 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä, että työntekijälle lähivuosina ilman ammatillista kuntoutusta tulisi myönnettäväksi täysi tai osatyökyvyttömyyseläke, vaikka hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen toteutuksen mahdollisuudet otetaan huomioon.

A on 42-vuotias toimitusjohtaja, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon ja taloushallinnon tradenomin opinnot lukuun ottamatta päättötyötä. Hän on työskennellyt vuodesta 1999 alkaen perheyrityksessä lihamiehenä ja 2006 alkaen toimitusjohtajana sekä toisessa yrityksessä hallituksen jäsenenä.

A:lla on tuki- ja liikuntaelinoireita sekä astma. A:lle on tehty vasemman olkapään tähystysleikkaus huhtikuussa 2007 rustoreunan repeämän vuoksi. Olkapäähän on jäänyt liikelaajuuksien rajoitusta ja rasituksensieto on alentunut. Vasenta yläraajaa rasittavat työt soveltuvat hänelle huonosti. Kaularangassa on vuonna 2010 todettu rappeumamuutoksia ja juuriaukkoahtautumaa, mutta ei hermokudoksen puristusta. Selässä on jäykkyyttä. Lannerangassa on lieviä rappeumamuutoksia. A on ollut neuropsykologisessa tutkimuksessa, jossa hänellä ei ole todettu olevan neurologista sairautta. A:lla on astmaoireita, joihin hänellä on lääkitys.

A:n vasemman olkapään liikelaajuudet ovat jonkin verran muuttuneet 1.9.2008 annetun myönteisen kuntoutuksen ennakkopäätöksen jälkeen. Vuonna 2007 vasemman yläraajan sivunosto on ollut 60 astetta ja etunosto 150 astetta. Vuonna 2014 sivunosto on ollut 80 astetta ja etunosto 90 astetta.

Eläkelaitos on 11.9.2008 myöntänyt oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen. Saadun selvityksen perusteella A:n terveydentilassa ei voida katsoa sellaista parantumista vuoden 2008 tilanteeseen nähden, että hänen työkyvyttömyyden uhkansa olisi poistunut. Näin ollen A:lla on oikeus työeläkelakien mukaiseen ammatilliseen kuntoutukseen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Eläkelaitos haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen. Eläkelaitos ilmoitti ammatillisen kuntoutuksen linjaratkaisusyistä hakevansa muutosta ensisijassa itse asiaratkaisuun eli siihen, onko A:lla oikeus kuntoutukseen. Toissijaisesti eläkelaitos vaati muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perusteluihin, koska hakijan terveydentila on ainoa tekijä, mikä ratkaisun perusteluissa mainitaan.

Eläkelaitos totesi edelleen, että että A:n vuosiansioiden määrä on vähäisempi kuin aikaisemmin, mutta ansioiden määrää ei voida mitenkään pitää vähäisenä. Selvitystä mahdollisista pääomatuloista ei työeläkevakuuttajalla ole. Eläkelaitoksen käsityksen mukaan oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen ei perusta yksinään hakijan tulojen väheneminen erityisesti tilanteessa, jossa tulotason lasku liittyy siihen, että henkilö ei tee täyttä työpäivää tehtävissä, jotka sinänsä sopivat hänen terveydentilalleen.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus kumosi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja jätti asian eläkelaitoksen päätöksen varaan.

Vakuutusoikeuden perustelut

Työntekijän eläkelain 25 §:n 1 momentin mukaan alle 63-vuotiaalla työntekijällä on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos:

1) asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että hän tulee työkyvyttömäksi 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla;

2) työntekijällä on työskentelystä saatuja vakuutettuja työansioita 76 §:ssä tarkoitettuna tulevan ajan tarkasteluaikana vähintään 25 133,40 euroa; ja

3) työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.

Edellä mainitun pykälän 2 momentin mukaan kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, vakiintuminen työelämään sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä. Saman pykälän 3 momentin mukaan työkyvyttömyyden uhkalla tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä, että työntekijälle lähivuosina ilman ammatillista kuntoutusta tulisi myönnettäväksi täysi tai osatyökyvyttömyyseläke, vaikka hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen toteutuksen mahdollisuudet otetaan huomioon.

Edelleen hallituksen esityksessä on todettu, että kuntoutusoikeuden saamiseksi edellytettäisiin, kuten nykyisinkin, että työkyvyttömyyden uhka voidaan torjua tarkoituksenmukaisella ammatillisella kuntoutuksella. Ammatillista kuntoutusta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena, jos eläkelaitos voisi työntekijän sairauden, vian tai vamman, iän, aikaisemman toiminnan ja koulutuksen huomioon ottaen arvioida ammatillisen kuntoutuksen mahdollistavan työelämään palaamisen taikka siirtävän tai estävän työkyvyttömyyden.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan on 44-vuotias A on suorittanut ylioppilastutkinnon ja taloushallinnon tradenomin opinnot lukuun ottamatta päättötyötä. Hän on työskennellyt vuodesta 1999 alkaen perheyrityksessä X Oy:ssä lihamiehenä. Elokuusta 2006 alkaen hänen on kerrottu hoitaneen yhtiössä toimitusjohtajan tehtäviä. Lisäksi A:n on ilmoitettu toimineen hallituksen jäsenenä toisessa perheyrityksessä Y Oy:ssä elokuusta 2006 alkaen. Asiakirjoissa olevista verotustiedoista vuosilta 2008 – 2012 ilmenee, että A:lla on ollut viime vuosina ansioita näistä työsuhteista.

Asiassa esitetyn lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lla on ollut marraskuussa 2006 sattuneesta tapaturmasta lähtien vasemman olkapään ja alaselän vaivoja. Olkapäähän on tehty leikkaustoimenpiteitä, joiden jälkeenkin vasemmassa yläraajassa ja olkapäässä on ollut kipua, liikerajoituksia ja alentunut rasituksensieto. A:n kaula- ja lannerangassa on kuvantamistutkimuksissa todettu rappeumamuutoksia. Lisäksi A:lla on todettu astma. A on katsottu työkyvyttömäksi fyysisesti raskaaseen, yläraajoja kuormittavaan työhön kuten esimerkiksi lihamiehen työhön. Suositeltavina on pidetty fyysisesti kevyitä, vaihteleva-asentoisia työtehtäviä.

Eläkelaitos on eri päätöksillään myöntänyt A:lle kuntoutustukea 31.1.2007 alkaneen työkyvyttömyyden johdosta 31.12.2008 saakka. Eläkelaitos on 10.2.2009 antamallaan päätöksellä hylännyt kuntoutustuen jatkamista koskevan hakemuksen.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, jonne A on valittanut eläkelaitoksen työkyvyttömyyseläkeasiassa 10.2.2009 antamasta päätöksestä, on 29.9.2009 antamallaan päätöksellä jättänyt valituksen tutkimatta siltä osin kuin A on esittänyt vaatimuksia ammatillisesta kuntoutuksesta. Vaatimus työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä 31.12.2008 jälkeiselle ajalle on hylätty. Vakuutusoikeus on 2.9.2010 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n valituksen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä. A on tämän jälkeen hakenut uudelleen työkyvyttömyyseläkettä. Vakuutusoikeus on viimeksi 19.9.2013 työkyvyttömyyseläkeasiassa antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen.

A on hakenut ammatillista kuntoutusta jälleen eläkelaitokseen 25.3.2009 saapuneella hakemuksella pyytäen apua tarvittavan kuntoutussuunnitelman valmistamiseksi. Eläkelaitos on 11.11.2013 antamallaan päätöksellä jättänyt hakemuksen tutkimatta. Päätöksessä on todettu, että eläkelaitos on ratkaissut 11.9.2008 antamallaan päätöksellä A:n oikeuden ammatilliseen kuntoutukseen ja antanut myönteisen ennakkopäätöksen asiassa. Tämä päätös on ollut voimassa 19.7.2009 saakka. Ammatillisen kuntoutuksen sisällön osalta eläkelaitos on todennut ratkaisseensa asian 11.12.2008 antamallaan päätöksellä, johon A ei ole hakenut muutosta. A on valittanut eläkelaitoksen 11.11.2013 antamasta päätöksestä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan, joka on 19.2.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt valituksen. Vakuutusoikeus on 30.10.2014 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n valituksen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä.

Vakuutusoikeus katsoo, että edellä selostettujen lain esitöidenkin nojalla harkittaessa työntekijän oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen työkyvyttömyyden uhkaa tulee arvioida arviointihetken olosuhteiden perusteella. Arvioitaessa, voidaanko ammatillisella kuntoutuksella siirtää tai estää työkyvyttömyyden uhkaa, on työntekijällä diagnosoiduista sairauksista aiheutuvan toimintakyvyn aleneman ohella otettava huomioon muun muassa hänen ikänsä, aikaisempi toimintansa, ammattitaitonsa ja koulutuksensa. Ammatillista kuntoutusta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena, jos sen voidaan arvioida mahdollistavan työelämään palaamisen tai siirtävän tai estävän työkyvyttömyyttä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n ei vuonna 2006 sattuneen tapaturman jälkeen voida arvioida kyenneen työskentelemään entisessä lihanleikkaajan työssään tuki- ja liikuntaelinvaivojensa johdosta. Hän on kuitenkin vuodesta 2008 alkaen työllistynyt saman perheyrityksen palveluksessa toimitusjohtajan tehtävissä. Lisäksi A on toiminut hallituksen jäsenenä toisessa perheyrityksessä. Vakuutusoikeuden arvion mukaan A kykenisi hänellä todetuista vammoista ja sairauksista aiheutuvista toiminnallisista rajoitteista huolimatta edelleen työskentelemään sellaisissa fyysisesti kevyehköissä töissä, joihin hänen on työkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella mahdollista sijoittua. Laissa tarkoitettua työkyvyttömyyden uhkaa koskeva työeläkekuntoutuksen edellytys ei näin ollen täyty eikä A:lla siten ole oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen työeläkelainsäädännön nojalla.

Sovelletut oikeusohjeet

Työntekijän eläkelaki 25 §