Legislator Case Law & Legislation
VakO 18.8.2016/2286:2015 AI generated

Finnish Insurance Court dismissed widow's appeal regarding children's pension eligibility under employee pension law.

Case Number VakO 18.8.2016/2286:2015
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Insurance Court rejected the widow's appeal, upholding the Social Security Agency's decision to exclude the stepchildren from the family pension. Although the widow argued that her children lived with her in a shared house despite a pending divorce, the court found they did not reside in the same household as required by law. The court determined that the pending divorce and separate living arrangements within the same building indicated distinct households, thus denying the stepchildren's pension rights.

Legislator headnote

AI generated

TyEL 56 §; Työntekijän eläkelaki 56 §: A child of a deceased person is entitled to a family pension if they lived with the deceased and the widow in the same household at the time of death; separate households established by a pending divorce or distinct living arrangements within a shared building preclude this entitlement.

Keywords

AI generated
employee pension law family pension eligibility same household definition pending divorce impact stepchildren rights residence determination social security benefits

Cited Legislation

AI generated
TyEL 56 §
TyEL 56 §:ssä on säädetty lapsen eläkeoikeudesta.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Edunjättäjä A:lla ja leski B:llä oli ollut avioero vireillä A:n kuollessa sekä he olivat asuneet erillisissä väliseinällä erotetuissa asuintiloissa. Vakuutusoikeus katsoi, että leski B:n lapset F ja G eivät asuneet A:n kuollessa tämän ja B:n kanssa samassa taloudessa työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla tavalla.

Esitiedot

Eläkelaitos myönsi edunjättäjän lapsille D:lle ja E:lle perhe-eläkkeen. Eläkettä laskettaessa oli otettu huomioon myös F ja G.

D:n ja E:n puolesta heidän äitinsä C haki muutosta eläkelaitoksen päätökseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. C pyysi tarkistamaan, onko F:llä ja G:llä oikeus perhe-eläkkeeseen. C:n mukaan A:lla ja B:llä oli avioero vireillä, jonka seurauksena molemmilla oli oma talous. He asuivat omissa talouksissaan väliseinällä jaetussa paritalossa. A asui omalla puolellaan yksin ja B omalla puolellaan omien lastensa kanssa.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta muutti eläkelaitoksen päätöstä todeten, että perhe-eläkettä määrättäessä otetaan huomioon edunsaajina D ja E. Asia palautettiin eläkelaitokseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Käsittelyratkaisu

Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee. Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Valituksenalaisella päätöksellä on myönnetty perhe-eläke D:lle ja E:lle. Päätöksessä on todettu, että perhe-eläkettä määrättäessä on otettu huomioon edunsaajina myös F ja G.

Valituksenalaisen päätöksen on katsottava sisältävän muutoksenhakukelpoisen ratkaisun myös F:n ja G:n perhe-eläkeoikeudesta. F:lle ja G:lle myönnetyt perhe-eläkkeet vaikuttavat D:n ja E:n eläkkeiden määrään, joten he ovat tässä asiassa asianosaisia.

Pääasia

TyEL 56 §:ssä on säädetty lapsen eläkeoikeudesta. Lainkohdan mukaan lapseneläkkeeseen on oikeus edunjättäjän lapsen lisäksi sellaisella lesken lapsella, joka asui edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa.

Edunjättäjällä oli edunsaajina lapsia kahdesta avioliitosta. Ensimmäisen liiton lapset D ja E olivat edunjättäjän biologisia lapsia ja jälkimmäisen liiton lapset F ja G lesken omia lapsia. Kysymys on siitä, asuivatko F ja G edunjättäjän kuollessa edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa.

Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että edunjättäjän, lesken ja lesken lapsen sama osoite edunjättäjän kuollessa merkitsee asumista samassa taloudessa, jos muuta selvitystä ei ole.

Muutoksenhakulautakunta arvioi tosiasialliset asumisjärjestelyt huomioon ottaen, että edunjättäjä, leski ja lesken lapset eivät ole enää edunjättäjän kuollessa asuneet samassa taloudessa niin kuin TyEL 56 §:ssä on edellytetty. Vireillä ollut avioero huomioon ottaen asumisjärjestelyt ovat liittyneet puolisoiden yhteiselämän ja -talouden päättämiseen, eikä asiassa ole muutoinkaan ilmennyt järjestelyn tilapäisyyteen viittaavia seikkoja. Jäljelle jääneet yhteiset tilat eivät ole asuintiloja. Epätavanomaisena järjestelynä ei voida pitää sitä, että kahden tai useamman asunnon asuinrakennuksessa on yhteisiäkin tiloja. Lesken esittämissä laskuissa ja tiliotteissa ei voida arvioida olevan asiaan vaikuttavaa oleellista tietoa. Edellä mainituin perustein F ja G eivät ole asuneet edunjättäjän kuollessa edunjättäjän ja lesken kanssa samassa taloudessa TyEL 56 §:ssä tarkoitetulla tavalla, joten edunsaajina ovat vain D ja E.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. B:n valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut. Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, ettei vakuutusoikeudellekaan esitetyn selvityksen perusteella ole aihetta katsoa, että F ja G olisivat asuneet A:n kuollessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa työntekijän eläkelaissa tarkoitetulla tavalla.

Lainkohdat

Työntekijän eläkelaki 56 §