Legislator Case Law & Legislation
VakO 24.2.2015/5670:2013 AI generated

Court allows student loan for abroad studies when foreign stay is temporary due to father's work.

Case Number VakO 24.2.2015/5670:2013
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Insurance Court overturned the Student Loan Appeal Board's decision to deny the applicant's loan, remanding the case to the Social Insurance Institution. The applicant, who lived abroad for over a decade with his family, argued his ties to Finland remained strong due to summer visits, summer jobs, and his mother's permanent relocation. The court found that his foreign residence was temporary because it resulted from his father's employment abroad, thereby satisfying the statutory requirement for a temporary stay despite the long duration.

Legislator headnote

AI generated

Opintotukilain 1 § 4 mom.; Kotikuntalain 5 § 1 mom.: A citizen with a Finnish municipality of residence may receive student loans for studies abroad if their stay abroad is temporary, which includes situations where the move abroad was necessitated by a parent's employment.

Keywords

AI generated
student loan eligibility temporary residence abroad father's employment abroad municipality of residence strong ties to Finland social insurance institution study abroad support

Cited Legislation

AI generated
Opintotukilaki 1 § 4 mom.
Opintotukilaki 1 § 4 mom.
Kotikuntalaki 5 § 1 mom.
Kotikuntalaki 5 § 1 mom.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys opintotuen myöntämisestä ulkomailla harjoitettaviin opintoihin ja siitä, millä perusteilla opintotuen hakijalla on katsottu olleen opintotukilain 1 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla kotikunta Suomessa, vaikka hän on opintoja edeltävästi pääosin asunut ulkomailla.

Esitiedot

A oli vuonna 2012 hakenut opintotukea ulkomailla harjoitettavia opintoja varten. Ennen opintojen aloittamista A oli asunut perheensä kanssa ulkomailla ajalla 1.10.1998 - 18.6.2012. A:lla oli ollut kotikunta ja vakituinen osoite Suomessa hänen syntymästään lähtien.

Kansaneläkelaitos hylkäsi A:n hakemuksen, koska se katsoi, ettei A:n oleskelua ulkomailla voitu pitää tilapäisenä. A oli oleskellut ulkomailla perheensä kanssa ajalla 1.10.1998 - 18.6.2012. Kyseisellä ajanjaksolla hän oli oleskellut Suomessa 6 kk 13 päivää. Kansaneläkelaitoksen päätöksen mukaan oleskelua ei voitu pitää tilapäisenä, koska A oli ennen nykyisten opintojen alkamista oleskellut ulkomailla yli kolme vuotta muussa kuin opiskelutarkoituksessa. Hän ei ollut myöskään ole esittänyt selvitystä, jonka perusteella hänellä voitaisiin katsoa olleen yli 13 vuotta kestäneestä ulkomailla oleskelusta huolimatta elinolosuhteiden perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin hänen ulkomaiseen asuinmaahansa. A:ta ei myöskään voitu katsoa lähetetyn työntekijän perheenjäseneksi.

A haki Kansaneläkelaitoksen päätökseen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnalta. A oli ollut ulkomailla vanhempiensa mukana. Hänen isänsä oli työskennellyt ulkomailla suomalaisen työnantajan lähettämänä. Peruskoulun ja lukion hän oli käynyt ulkomailla. Suomessa A oli ollut joka kesä, kun koulusta oli ollut lomaa. Lisäksi hän oli ollut Suomessa kesätöissä. A oli koko ulkomailla oleskelun ajan kuulunut suomalaisen sairaanhoidon piiriin ja hänen vanhemmillaan oli kiinteistöjä Suomessa. A katsoi, että hänen siteensä Suomeen olivat vahvat.

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Opintotuen muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan perustelut

Ulkomailla harjoitettaviin opintoihin opintotukea myönnetään Suomen kansalaiselle, jolla on ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan opintojen alkamista edeltävän viiden vuoden aikana ja jonka oleskelua ulkomailla voidaan pitää tilapäisenä.

Henkilöllä, joka on muuttanut asumaan ulkomaille yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi, ei ole kotikuntaa Suomessa. Kotikunta voi kuitenkin olla Suomessa, jos henkilöllä on elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa.

Vakuutusjaksoja koskevien tietojen mukaan A on asunut Suomessa 14.4. - 30.7.2000, 4.6. - 31.8.2011 ja 19.6. - 10.9.2012, mutta muutoin ulkomailla. A on hakenut opintotukea 17.9.2012 alkaen opintoihinsa ulkomaisessa oppilaitoksessa. A ei ole esittänyt selvitystä, jonka perusteella hänellä voitaisiin katsoa olleen noin 13 vuotta kestäneestä ulkomailla oleskelustaan huolimatta elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa. Koska A:n oleskelua ulkomailla ei voida pitää tilapäisenä, hän ei ole oikeutettu opintotukeen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että hänelle tulee myöntää opintotuki kuten muillekin opiskelijoille.

Valituksessaan A katsoi, että hänen ulkomailla oleskelunsa ainut syy oli ollut se, että hänen isänsä oli siellä töissä. A katsoi, että Kansaneläkelaitoksen esittämät vakuutusjaksot Suomessa oleskelusta eivät pitäneet paikkaansa, sillä hän oli ilmoituksensa mukaan viettänyt Suomessa joka kesä kahdesta kolmeen kuukautta, minkä lisäksi hän oli ollut Suomessa kesätöissä vuosina 2011 ja 2013. A katsoi, että hänen siteensä Suomeen olivat aina olleet vahvat, mutta olosuhteiden pakosta hän oli joutunut opiskelemaan ulkomailla. Lisäksi A:n äiti oli muuttanut pysyvästi Suomeen, joten hänen siteensä Suomeen olivat nyt entistä kiinteämmät.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeuden perustelut

Opintotukilain 1 §:n 4 momentin mukaan ulkomailla harjoitettaviin opintoihin opintotukea myönnetään Suomen kansalaiselle, jolla on ollut kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan opintojen alkamista edeltävän viiden vuoden aikana ja jonka oleskelua ulkomailla voidaan pitää tilapäisenä.

Kotikuntalain 5 §:n 1 momentin mukaan henkilöllä, joka on muuttanut asumaan ulkomaille yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi, ei ole kotikuntaa Suomessa. Kotikunta voi kuitenkin olla Suomessa, jos henkilöllä on elinolosuhteidensa perusteella kiinteämpi yhteys Suomeen kuin ulkomaiseen asuinmaahansa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella A on perheineen muuttanut ulkomaille 1.10.1998. Hän on Kansaneläkelaitoksen vakuutusjaksoja koskevien tietojen mukaan asunut Suomessa 14.4. - 30.7.2000, 4.6. - 31.8.2011 ja 19.6. - 10.9.2012. A:n oman selvityksen mukaan hän on asunut Suomessa myös ajanjaksoina 29.6. - 29.8.2002, 24.5. - 3.9.2003, 25.6. - 23.8.2004, 14.6. - 26.8.2005, 16.6. - 22.8.2006, 15.6. - 20.8.2007, 19.6. - 19.8.2008, 15.6. - 31.8.2009 sekä 30.4. - 16.8.2010, mistä hän ei kuitenkaan ole kertomansa mukaan ymmärtänyt tehdä Kansaneläkelaitokselle ilmoitusta. A on muuttanut takaisin Suomeen 19.6.2012, minkä jälkeen hän on hakenut opintotukea 17.9.2012 alkaen opintoihinsa ulkomaisessa oppilaitoksessa.

Vakuutusoikeus katsoo, että A:n ulkomailla oleskelu on johtunut hänen isänsä työskentelystä ulkomailla. A on asunut ulkomailla alaikäisenä, kunnes hän on täyttänyt 18 vuotta vuonna 2011, jolloin samana vuonna hän on myös päättänyt lukio-opintonsa. A:n kotikunta ja vakituinen osoite ovat väestötietojärjestelmän mukaan olleet Suomessa hänen syntymästään lähtien. Huomioiden myös A:n esittämä selvitys hänen vuosittaisesta oleskelustaan Suomessa ja hänen kiinteistä siteistään Suomeen A:lla voidaan katsoa olleen kotikunta Suomessa opintotukilain 1 §:n 4 momentissa vaaditulla tavalla, joten hänen oleskeluaan ulkomailla voidaan siten pitää tilapäisenä. Opintotuen muutoksenhakulautakunnan ei siten olisi pitänyt valituksenalaisessa päätöksessä mainituilla perusteilla hylätä A:n vaatimusta opintotuen myöntämisestä 17.9.2012 lukien.

Lainkohdat

Opintotukilaki 1 § 4 mom.

Kotikuntalaki 5 § 1 mom.