Insurance court quashes decision for retroactive benefit granting without statutory six-month limit justification.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe applicant sought review of a Social Insurance Board decision denying increased care allowance, leading to a new application that the Social Insurance Institution incorrectly treated as fresh. The Institution granted retroactive benefits for six months without citing the specific statutory requirement for special reasons when extending benefits beyond six months prior to the claim. The court ruled that because the original application was not new, the Institution was bound by the six-month limit rule and must re-evaluate the start date of the entitlement.
Legislator headnote
AI generatedLaki vammaisetuuksista 16 §; 38 § 2 mom.: When a benefit application is not new, the authority must apply the six-month retroactive limit unless special reasons exist, and must specify the effective date of the new right.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Koska A oli hakenut muutosta eläkettä saavan hoitotukea koskevaan päätökseen, Kansaneläkelaitos ei olisi saanut käsitellä päätöksen antamisen jälkeen saapunutta hakemusta uutena hakemuksena eikä antaa päätöstä, jonka mukaan etuutta ei ilman erityistä syytä makseta pitemmältä kuin kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen etuuden hakemista.
Esitiedot
A oli saanut eläkettä saavan perushoitotukea. A oli hakenut Kansaneläkelaitokselle 20.7.2012 saapuneella hakemuksella eläkettä saavan korotettua hoitotukea. Kansaneläkelaitos hylkäsi hakemuksen 6.9.2012 antamallaan päätöksellä. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi 22.8.2013 A:n valituksen Kansaneläkelaitoksen päätöksestä.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki Kansaneläkelaitokselle 5.9.2014 toimitetulla valituskirjelmällä muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati eläkettä saavan korotetun hoitotuen myöntämistä.
A oli jo 3.9.2014 toimittanut Kansaneläkelaitokselle hakemuksen eläkettä saavan hoitotuesta, jonka johdosta Kansaneläkelaitos myönsi 26.9.2014 antamallaan väliaikaisella päätöksellä A:lle eläkettä saavan korotetun hoitotuen 1.3.2014 alkaen. Päätöksen perustelujen mukaan hoitotuki oli myönnetty kuuden kuukauden ajalta takautuvasti.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.
Vakuutusoikeuden perustelut
Kansaneläkelaitos on 26.9.2014 antamallaan väliaikaisella päätöksellä myöntänyt A:lle hänen 3.9.2014 saapuneen hakemuksensa johdosta korotetun hoitotuen 1.3.2014 alkaen. Väliaikaisessa päätöksessään Kansaneläkelaitos on todennut, että hoitotuki on myönnetty kuuden kuukauden ajalta takautuvasti.
A oli hakenut muutosta Kansaneläkelaitoksen 6.9.2012 antamaan päätökseen, jolla hänen korotettua hoitotukea koskeva hakemuksensa oli hylätty. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan hylättyä valituksen A on hakenut muutosta edelleen vakuutusoikeuteen vaatien korotetun hoitotuen myöntämistä.
Vakuutusoikeus toteaa, että koska A oli hakenut muutosta Kansaneläkelaitoksen päätökseen, Kansaneläkelaitoksen ei olisi pitänyt käsitellä 3.9.2014 saapunutta hakemusta uutena hakemuksena. Näin ollen Kansaneläkelaitoksen ei olisi myöskään pitänyt soveltaa vammaisetuuksista annetun lain 16 §:ssä olevaa säännöstä, jonka mukaan etuutta korotettaessa sitä ei makseta ilman erityistä syytä pitemmältä kuin kuuden kalenterikuukauden ajalta ennen etuuden hakemista. Koska kyse ei ole ollut uudesta eläkettä saavan hoitotukea koskevasta hakemuksesta, väliaikaisella päätöksellä myönnetty korotettu eläkettä saavan hoitotuki olisi pitänyt myöntää sitä seuraavan kuukauden alusta, jolloin oikeus korotettuun hoitotukeen on syntynyt. Koska Kansaneläkelaitos ei ole väliaikaisessa päätöksessään tai muutoin ilmoittanut, mistä alkaen se on katsonut oikeuden korotettuun hoitotukeen syntyneen, vakuutusoikeus katsoo, että Kansaneläkelaitoksen on käsiteltävä asia uudelleen.
Lainkohdat
Laki vammaisetuuksista 16 § ja 38 § 2 mom.