Insurance court allows EU student-worker study aid by ruling non-study purpose of entry irrelevant under free movement law.
Legislator summary
AI generatedThe insurance court overturned the appeals board's decision denying study aid to a Latvian citizen who arrived for study but worked immediately. The court held that under EU free movement law, the initial purpose of entry does not determine a worker's status for social benefits. Consequently, the applicant was granted the right to study aid from the date of employment.
Legislator headnote
AI generatedOpintotukilaki 1 § 1 mom.; Opintotukilaki 1 § 2 mom.: An EU citizen working while studying in another member state cannot be denied study aid available to nationals based on their initial purpose of entry, as they qualify as workers under free movement provisions.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Euroopan unionin jäsenvaltion (Viro) kansalainen A oli saapunut Suomeen pääasiallisena tarkoituksenaan opiskelu. Opintojen aloittamisen jälkeen hän oli aloittanut työnteon Suomessa. Arvioitaessa A:n oikeutta opintotukeen vakuutusoikeus otti huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-46/12 antaman tuomion ja A:n työnteosta esitetyn selvityksen ja katsoi, että A:lla oli oikeus opintotukeen.
Esitiedot
Viron kansalainen A oli tullut Suomeen 15.8.2011 ja aloittanut samana päivänä opinnot. A oli työsopimuksen mukaan aloittanut 11.7.2012 työnteon siivoojana toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella. Säännöllinen työaika oli ollut keskimäärin 29 tuntia viikossa tuntipalkan ollessa 8,50 euroa. Lisäksi hänellä oli ollut määräaikainen työsuhde ajalla 30.9.2012-31.5.2013 oppilaitoksen ohjaajana. Palkka oli ollut noin 25 euroa tunnilta.
A oli hakenut 10.9.2012 opintorahaa 13.8.2012 alkaen.
Kansaneläkelaitos ei myöntänyt opintotukea sillä perusteella, että A:n katsottiin oleskelleen Suomessa opiskelutarkoituksessa.
A haki Kansaneläkelaitoksen päätökseen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnalta.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Opintotuen muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan perustelut
Ulkomaalaiselle, joka asuu Suomessa vakinaisesti ja jonka maassa oleskelun peruste on muu kuin opiskelu, voidaan myöntää opintotukea, jos hän on ulkomaalaislaissa tarkoitettu Euroopan unionin kansalainen tai tähän rinnastettava taikka hänen perheenjäsenensä, jonka oleskeluoikeus on ulkomaalaislain 10 luvussa säädetyllä tavalla rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti.
Opintotuen muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n Suomessa oleskelun perusteeksi on katsottava opiskelu siitä huolimatta, että hän on aloittanut työt opiskelun aikana. A:lle ei siten voida myöntää opintotukea 13.8.2012 lukien.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati opintotuen myöntämistä. A vetosi siihen, että hänen Suomessa oleskelunsa syy ei ole ainoastaan opiskelu.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja A:lla katsottiin olevan oikeus opintotukeen 13.8.2012 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää tuen saamisen edellytykset. Asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle tästä päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.
Vakuutusoikeuden perustelut
Opintotukilain 1 §:n 1 momentin mukaan Suomen kansalaiselle, joka harjoittaa Suomessa oppivelvollisuuden jälkeisiä, päätoimisia opintoja, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta, myönnetään opintotukea siten kuin tässä laissa säädetään. Lain 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan Suomen kansalaisia koskevia tämän lain säännöksiä sovelletaan myös henkilöön, joka Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden muun sopimuspuolen kanssa tekemän sopimuksen nojalla on oikeutettu tämän lain mukaiseen opintotukeen.
Sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta (SEUT) 18 ja 45 artikloissa on säädetty, että kaikki kansalaisuuteen perustuva syrjintä perussopimusten soveltamisalalla on kiellettyä ja että unionin jäsenvaltioiden kansalaisilla on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella työtä hakiessaan. SEUT 21 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä tai sen soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu.
Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1612/68 työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 7 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltion kansalaisen työntekijän on saatava samat sosiaaliset etuudet kuin kotimaisten työntekijöiden.
Euroopan unionin tuomioistuin on 21.2.2013 antanut tuomion asiassa C-46/12. Kyseisessä asiassa unionin kansalainen oli saapunut Tanskaan 6.6.2009 ja hänelle oli 10.6.2009 tarjottu kokoaikaista työpaikkaa kansainvälisessä tukkukauppayrityksessä. Henkilö oli jo ennen hakuajan päättymistä 15.3.2009 ja siten myös ennen Tanskan alueelle saapumistaan hakenut opiskelijaksi Copenhagen Business Schooliin, jossa hän oli 10.9.2009 aloittanut opiskelunsa. Hän oli tällöin irtisanoutunut työpaikastaan ja siirtynyt sitten toiseen työpaikkaan osa-aikatyöhön. Hän oli 10.8.2009 hakenut opintotukea syyskuusta 2009 lähtien. Hakemus oli hylätty.
Euroopan unionin tuomioistuin katsoi, että unionin kansalaiselta, joka opiskelee vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja tekee siellä samanaikaisesti aitoa ja tosiasiallista palkkatyötä, jonka perusteella hänellä on SEUT 45 artiklassa tarkoitetun työntekijän asema, ei voida evätä sellaisia opintotukia, joita kyseisen jäsenvaltion kansalaisille myönnetään.
Vakuutusoikeus toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen asiassa C-46/12 antaman tuomion perusteella arvioitaessa sitä, onko unionin kansalaista pidettävä SEUT 45 artiklassa tarkoitettuna työntekijänä, ei ole merkitystä, onko henkilö saapunut maahan alunperin opiskelutarkoituksessa. Ottaen huomioon A:n työnteosta esitetty selvitys, vakuutusoikeus katsoo, että häntä on pidettävä Suomessa SEUT 18 ja 45 artikloissa tarkoitettuna työntekijänä. Tällöin häntä ei saa opintotukea myönnettäessä asettaa eri asemaan Suomen kansalaisiin nähden. Vakuutusoikeus toteaa vielä, että koska EU:n jäsenvaltion kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella unionin alueella muun muassa työtä hakiessaan, työskennellessään tai opiskellessaan, A:n mahdollisen oleskeluoikeuden rekisteröinnin tai oleskeluluvan puuttumisella ei ole tässä käsiteltävänä olevassa asiassa merkitystä. Näin ollen A on oikeutettu opintotukeen 13.8.2012 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää sen saamisen edellytykset.
Lainkohta
Opintotukilaki 1 § 1 ja 2 mom.