Insurance court dismisses appeal when judge is deemed biased due to paid advisory role in same insurer's pension committee.

Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistuneen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenen katsottiin olleen esteellinen, koska hän oli kuulunut ensimmäisen asteen päätöksen antaneen eläkelaitoksen eläkeasiain neuvottelukuntaan. Eläkelaitos oli nimittänyt jäsenet neuvottelukuntaansa, jonka tehtävänä oli antaa työkyvyttömyyseläkkeitä koskevia suosituksia. Eläkelaitos oli myös maksanut neuvottelukuntaan osallistumisesta palkkion, jota ei voitu pitää vähäisenä.

Esitiedot

A haki työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä eläkelaitokselta, joka hylkäsi hakemuksen. A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa, joka hylkäsi A:n valituksen. Riitta Wärn osallistui A:n valitusasian käsittelyyn työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä. Lisäksi A epäili työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puolueettomuutta, koska hänen asiansa käsittelyyn osallistui varatuomari Riitta Wärn, joka oli mukana eläkelaitos Varman eläkeasiain neuvottelukunnassa, johon hänet nimitti Varman hallitus.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus kumosi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja palautti asian työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeuden perustelut

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa sovellettavan hallintolainkäyttölain 76 §:n mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä sekä esteellisyysväitteen esittämisestä ja käsittelystä on voimassa soveltuvin osin, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 5 §:n mukaan tuomari on esteellinen käsittelemään samaa asiaa, jos hän tai hänen läheisensä toimii hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa ja edellä tarkoitettu taho on asiassa asianosainen tai asian ratkaisusta on sille odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan tuomari on esteellinen, jos hänellä on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 pykälän 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa säädetyn lisäksi otetaan huomioon Euroopan neuvoston piirissä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklasta ilmenevät oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen (jäljempänä EIS) 6 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (jäljempänä EIT) ratkaisukäytännössä puolueettomuusvaatimus on eritelty subjektiiviseen ja objektiiviseen puolueettomuuteen. Subjektiivisella puolueettomuudella on tarkoitettu sitä, ettei tuomarilla saa tosiasiallisesti olla ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen asianosaisen etua. Objektiivisella puolueettomuudella on tarkoitettu sitä, että kaikki oikeutetut epäilyt tässä suhteessa ovat poissuljettuja. EIT on katsonut objektiivisen puolueettomuuden kannalta olevan keskeistä se, miltä asiat näyttävät ulospäin ja syntyykö asianosaisille sekä yleisölle vaikutelma tuomarin puolueettomuudesta. Tällöin asianomaisen henkilön oma käsitys on tärkeä mutta ei kuitenkaan ratkaiseva. Ratkaisevana on pidetty sitä, voidaanko epäilystä puolueettomuudesta pitää myös objektiivisesti perusteltuna.

Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiön Varman eläkeasiain neuvottelukunta on eläkelaitoksen ja työmarkkinoiden edustajista koostuva työkyvyttömyyseläkkeitä koskevia suosituksia antava yhteistyöelin, jonka jäsenet nimittää Varman hallitus. Varma maksaa neuvottelukuntaan osallistumisesta palkkion. Wärn on kuulunut kyseiseen neuvottelukuntaan Elinkeinoelämän keskusliiton edustajana samanaikaisesti, kun hän on osallistunut A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä. Eläkeasiain neuvottelukunta ei ole käsitellyt A:n työkyvyttömyyseläkeasiaa. Vakuutusoikeus toteaa, että asiassa saatu selvitys ei viittaa siihen, että Wärnillä olisi ollut henkilökohtaisia ennakkoasenteita asiassa. Kysymys on näin ollen siitä, onko ulkopuoliselle henkilölle voinut syntyä objektiivisesti katsoen perusteltuja epäilyksiä sen suhteen, onko Wärn ollut kykenevä ratkaisemaan A:n asiaa puolueettomasti ja riippumattomana.

Eläkeasiain neuvottelukunta ei ole oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 5 §:ssä tarkoitettu eläkelaitoksen hallintoelin. Vakuutusoikeus katsoo lisäksi, että Wärn on osallistunut neuvottelukunnan toimintaan ensisijaisesti pääasiallisen työnantajansa edustajana. Ottaen kuitenkin huomioon, että ensimmäisen asteen päätöksen antanut Varma on nimittänyt Wärnin eläkeasiain neuvottelukuntaansa, jonka tehtävänä on antaa työkyvyttömyyseläkkeitä koskevia suosituksia, sekä Wärnin neuvottelukuntaan osallistumisesta eläkelaitokselta saama palkkio, jota ei voida pitää vähäisenä, on eläkeasiain neuvottelukunnan jäsenyys ollut omiaan antamaan ulkopuolisille perustellun aiheen epäillä Wärnin objektiivista puolueettomuutta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä siinä määrin, että vakuutusoikeus katsoo hänen olleen esteellinen osallistumaan A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölaki 76 §

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta 7 § 1 mom., 8 § 2 mom. sekä 12 § 1 mom.

Oikeudenkäymiskaari 13 luku 5 §, 6 § 1 mom. 2 kohta sekä 7 § 3 mom.

Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kohta