Insurance court allows claim for chronic pain syndrome following an accident when medical evidence shows probable causal link.
Legislator summary
AI generatedThe insurance company initially denied benefits for work disability and pain compensation after December 31, 2009, arguing the condition was unrelated to the accident. The insurance court overturned the lower board's dismissal, finding probable causal connection between the fall and the patient's chronic pain syndrome. Consequently, the insurer was ordered to provide statutory compensation for the ongoing disability and medical costs.
Legislator headnote
AI generatedTapaturmavakuutuslaki 1 § 1 mom. ja 4 § 1 mom.: If medical evidence establishes a probable causal link between an accident and subsequent chronic pain syndrome, the insurer must compensate for work disability and medical expenses.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Vasemman yläraajan pitkäaikainen kipuoireyhtymä oli todennäköisessä syy-yhteydessä tapaturmaan.
Esitiedot
A oli 9.6.2008 kaatunut teräsportaissa mennessään ylös siten, että hänen kenkänsä oli tarttunut epätasaiseen portaaseen ja hän oli kaatunut vasemman kämmenensä päälle käden ottaessa vastaan portaan terävään reunaan.
Vakuutuslaitos korvasi A:lle tapaturman seurauksena vasemman ranteen venähdysvamman, jonka johdosta hänelle maksettiin tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta ansionmenetyksestä ja sairaanhoitokuluja ajalta 10.6.2008 - 31.12.2009.
Vakuutuslaitos eväsi korvaukset työkyvyttömyydestä ja sairaanhoitokuluista 31.12.2009 jälkeen, koska esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella ne eivät enää johtuneet korvatusta vasemman ranteen venähdysvammasta, vaan A:lla todetusta vasemman ranteen kiputilasta ja nivelkalvon tulehtumasta, jotka olivat tapaturmasta riippumattomia muita vaivoja.
Lisäksi vakuutuslaitos antoi päätöksen, jonka mukaan A:lle ei makseta haittarahaa, koska tapaturmavammasta ei jäänyt vähintään haittaluokan 2 mukaista yleistä pysyvää haittaa.
A haki päätökseen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati korvausta työkyvyttömyydestään ja sairaanhoitokuluistaan 31.12.2009 jälkeenkin sekä haittarahaa haittaluokan 7 mukaan.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valitukset.
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut
Asiassa esitetyn tapaturmavamman jälkitilaa koskevan lääketieteellisen selvityksen perusteella A:n vasemman ranteen venähdysvammasta ei ole jäänyt vähintään haittaluokan kaksi suuruista pysyvää yleistä haittaa eikä tapaturmaperäisiä kudosvaurioita ole todettu. A:lla ei näin ollen ole oikeutta haittarahaan.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati korvausta sairaanhoitokuluista sekä tapaturmaeläkettä 31.12.2009 jälkeenkin työkyvyttömyysaikansa loppuun saakka 30.4.2010. A vaati lisäksi haittarahaa haittaluokan 7 mukaan.
A viittasi asiassa esitettyyn lääketieteelliseen selvitykseen ja katsoi, että työtapaturma oli aiheuttanut hänen vasempaan ranteeseensa venähdysvamman, joka oli vaatinut sairaanhoitoa ja joka oli aiheuttanut työkyvyttömyyden 30.4.2010 asti. A korosti, että hänen vammansa ovat työtapaturman seurausta, koska hänellä ei ole ollut tällaisia vaivoja ennen tapaturmaa. Mikään ei ollut myöskään osoittanut, että vammat johtuisivat rappeumasta. A katsoi lisäksi, että tapaturmavammasta on jäänyt yleinen, pysyvä haitta.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja vakuutuslaitos määrättiin suorittamaan A:lle lainmukainen korvaus vasemman yläraajan pitkäaikaisen kipuoireyhtymän johdosta. Asia palautettiin vakuutuslaitokselle vakuutusoikeuden päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten.
Vakuutusoikeuden perustelut
Tapaturmailmoituksen mukaan A on 9.6.2008 kaatunut teräsportaissa mennessään ylös siten, että hänen kenkänsä on tarttunut epätasaiseen portaaseen ja hän on kaatunut vasemman kämmenensä päälle käden ottaessa vastaan portaan terävään reunaan.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A:lle oli sattunut myös vuonna 2007 työtapaturma, jossa trukki oli ajanut hänen päällensä ja osunut vasempaan olkavarteen. A:lle oli katsottu aiheutuneen hartianseudun ja olkavarren ruhjevamma. A:lla oli ollut laaja-alaista kipua koko vasemmassa kädessään.
A on hakeutunut 9.6.2008 sattuneen tapaturman johdosta lääkäriin samana päivänä. Tutkimusten mukaan vasemmassa kädessä on ollut voimakasta arkuutta peukalon tyven ja ranteen sekä kämmenluuston kohdalla. Vasemman ranteen ja veneluun röntgenkuvauksessa 9.6.2008 ei ollut todettu selvää murtumaa, mutta radioulnaarinivel (DRUJ) on näyttänyt leveältä. A:lla oli epäilty vasemman ranteen veneluun murtumaa ja vasempaan ranteeseen oli laitettu kipsi.
Vasemman ranteen 24.6.2008 suoritetun kontrolliröntgenkuvauksen perusteella on epäilty murtumaa ja DRUJ-nivelen leviämistä. A:n vasempaan ranteeseen suoritetussa tietokonekerroskuvauksessa ei ollut 25.6.2008 päivätyn sairauskertomusmerkinnän mukaan todettu traumaattisia muutoksia. Kliinisesti oli arvioitu distaalisessa radioulnaarinivelessä (DRUJ) olevan symmetrinen stabiliteetti verrattuna oikeaan puoleen. Vammaa oli pidetty venähdysvammana. Käsikirurgi oli epäillyt tutkimustensa perusteella A:lla vasemman ranteen hakaluun murtumaa ja oli suositellut magneettikuvauksen ottamista. Magneettikuvauksessa 24.9.2008 on todettu hajanaista maseraatiota ja repeilyä kolmoissidekudosrustokompleksin ulnaari-insertioalueella sekä pieni ganglion kysta. Käsikirurgin mukaan hakaluun murtumaa ei ollut todettu, mutta katsoi A:lla olevan nivelsidevamma ranteessa. Tähystysoperaatiossa 11.8.2009 on todettu ainoastaan hento nivelkalvon tulehdus ja diagnoosiksi on asetettu ranteen nyrjähdys.
Vakuutuslaitos on korvannut A:lle 9.6.2008 sattuneen tapaturman seurauksena vasemman ranteen venähdysvamman, jonka johdosta hänelle oli maksettu tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta ansionmenetyksestä ja sairaanhoitokuluja ajalta 10.6.2008 - 31.12.2009.
A:n vasemman ranteen vaivat ovat jatkuneet 31.12.2009 jälkeenkin aiheuttaen työkyvyttömyyttä ja sairaanhoidon tarvetta. A:lla on esiintynyt kyynärpäähän asti säteilevää vasemman ranteen sähköttävää kipua, jota rasitus on pahentanut, käden puristusvoima on alentunut, sormissa ja kädessä on esiintynyt tuntopuutoksia, ranteen liikkeet ovat aristaneet voimakkaasti, ranteessa on todettu selkeä kylmä alue ja kylmäämistä, kädessä on esiintynyt hikoilua ja peilin kautta testattaessa käsi on muuttunut voimakkaan punaisen sinertäväksi. Kädessä on esiintynyt myös kömpelyyttä ja pettämistä, jolloin tavarat ovat tippuneet kädestä.
Käsikirurgin 13.1.2010 päivätyn lausunnon mukaan kyseessä on trauman jälkeinen oireisto, kipusyndrooman kaltainen tilanne ilman yksittäisen hermon vauriota ja kipusyndroomalla on selkeä syy-yhteys tapaturmaan. A:lla on diagnosoitu pitkäaikainen kipuoireyhtymä. Sittemmin A:lla on diagnosoitu krooninen kipuoireyhtymä CRPS. Diagnosoidun CRPS-oireyhtymän johdosta A:lle on aloitettu lyrica-lääkitys. Vasempaan yläraajaan 5.3.2010 suoritetussa lihas- ja hermosähkötutkimuksessa (ENMG) on ollut normaali löydös, mutta aktivoituvien yksiköiden määrä on jäänyt selvästi vähäiseksi kipuinhibition seurauksena.
Vakuutusoikeus toteaa, että A:n vasemman ranteen vaivat ovat alkaneet tapaturmasta ja jatkuneet 31.12.2009 jälkeenkin. Vasemman ranteen kuvantamis- sekä lihas- ja hermosähkötutkimuksissa ei ole todettu tapaturmaperäisiä löydöksiä, mutta vasemmassa ranteessa ei ole myöskään todettu sellaisia sairausperäisiä löydöksiä, jotka selittäisivät vasemman ranteen pitkittyneet vaivat. Vasemman ranteen vaivojen ajallinen yhteys tapaturmaan puoltaa enemmän sitä, että vaivat ovat syy-yhteydessä tapaturmaan kuin että ne olisivat sairausperäisiä.
Vakuutusoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella ja hankkimaansa Havulinnan asiantuntijalausuntoon viitaten, että A:n vasemman yläraajan kipuoireyhtymä on todennäköisessä syy-yhteydessä hänelle 9.6.2008 sattuneeseen tapaturmaan.
Sovelletut oikeusohjeet
Tapaturmavakuutuslaki 1 § 1 mom. ja 4 § 1 mom.
Osasto