Insurance court dismisses appeal allowing retrial due to member's conflict of interest as pension bureau head.
Legislator summary
AI generatedThe insurance court set aside the decision of the Disability Affairs Appeal Board, ordering a retrial with a different panel. The appellant argued that a board member was biased because she simultaneously worked as the head of the Social Insurance Institution's disability group. The court found that her primary role created a legitimate appearance of partiality regarding the same disability assessment issue.
Legislator headnote
AI generatedLaki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta 12 § 1 mom.; Hallintolainkäyttölaki 76 § 1 mom.: A board member is disqualified if their primary employment creates a reasonable suspicion of bias in a related case involving the same subject matter.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistuneen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenen katsottiin olleen esteellinen, koska hän toimi päätoimisesti Kansaneläkelaitoksen terveysosaston työkyvyttömyyseläkeryhmän etuuspäällikkönä ja Kansaneläkelaitos oli antanut muutoksenhakijalle päätöksen hänen oikeudestaan kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Esitiedot
Eläkelaitos hylkäsi A:n työkyvyttömyyseläkehakemuksen. A haki eläkelaitoksen päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta, joka hylkäsi A:n valituksen.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati sen poistamista sekä asian palauttamista työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan uudelleen käsiteltäväksi. A katsoi, että asian käsittelyyn työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa osallistunut Marja-Leena Seppälä on ollut esteellinen, koska hän on toiminut Kansaneläkelaitoksen terveysosaston työkyvyttömyyseläkeryhmän etuuspäällikkönä. A totesi, että hänellä on samanaikaisesti vireillä myös kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke. Sekä työeläkkeen että kansaneläkkeen osalta kysymys on hänen työkykynsä arvioimisesta. Kansaneläkkeen osalta työkyvyttömyys on siis ratkaistu Seppälän johtamassa yksikössä. A toi esiin sen, että paitsi objektiivista puolueettomuutta on asian käsittelyssä epäiltävä myös asian kunnollista tutkimista.
Vakuutusoikeus varasi Seppälälle ja työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle tilaisuuden esittää lausuntonsa esteellisyysväitteen johdosta.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Vakuutusoikeus katsoi Marja-Leena Seppälän olleen esteellinen osallistumaan A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi.
Vakuutusoikeuden perustelut
1. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 12 §:n 1 momentin mukaan asian käsittelyyn muutoksenhakulautakunnassa sovelletaan hallinkäyttölakia, jollei erikseen toisin säädetä. Hallintolainkäyttölain 76 §:n 1 momentin mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.
2. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tuomari ei saa käsitellä asiaa, jos hän on oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa tarkoitetuin tavoin esteellinen.
3. Tuomari on esteellinen muun muassa, jos tuomari tai hänen oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä toimii hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa ja edellä tarkoitettu taho on asiassa asianosainen tai asian ratkaisusta on sille odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Hallituksen esityksessä 78/2000 tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi on tältä osin todettu, että tuomari on esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua tuomarin kyvystä käsitellä asiaa puolueettomasti.
4. Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa on oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa säädetyn lisäksi otettava huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklasta ilmenevät oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö. Henkilön oikeuksista päätettäessä on jokaisella edellä mainitun sopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan oikeus oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa.
6. Oikeuskäytännössä on muun muassa vakuutusoikeuden 10.9.1998 asiassa dnro 6785/97/2880, 28.2.2001 asiassa dnro 9775/99/493, 5.6.2001 asiassa dnro 787/2000/1372 ja 10.10.2007 asiassa dnro 9730/2003/3358 antamien ratkaisujen myötä edellytetty, että myös muutoksenhakulautakunnissa, joissa käsitellään erilaisia sosiaalivakuutusasioita, noudatettavan menettelyn tulee täyttää oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset.
7. Arvioitaessa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenen Seppälän esteellisyyttä A:n työkyvyttömyyseläkeasiaa ratkaistaessa on otettava huomioon, että A on hakenut sekä kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä että työkyvyttömyyseläkettä ansioeläkejärjestelmän piiristä työntekijän eläkelain perusteella.
9. A on 7.1.2008 päivätyssä työkyvyttömyyseläkehakemuksessaan ilmoittanut hakevansa sekä ansioeläkettä että kansaneläkettä. Kansaneläkelaitos on 17.4.2008 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n hakemuksen. A on sittemmin hakenut ansioeläkettä 12.6.2009 päivätyllä hakemuksella, josta annetusta päätöksestä tehdystä valituksesta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta on antanut valituksenalaisen päätöksen. Asiakirjoista ilmenee, että Kansaneläkelaitoksen 17.4.2008 antaman päätöksen sisältö oli ollut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tiedossa A:n työkyvyttömyyseläkeasiaa ratkaistaessa.
10. Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevat hakemukset ratkaistaan Kansaneläkelaitoksen terveysosastolla. Esitetyn selvityksen mukaan Seppälä ei ole osallistunut A:n työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyyn Kansaneläkelaitoksessa. Asiassa ei ole muutoinkaan esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, ettei Seppälällä olisi ollut subjektiiviselta kannalta puolueetonta suhtautumista A:n työkyvyttömyyseläkeasiaan hänen osallistuessaan sen ratkaisemiseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä.
11. Arvioitaessa Seppälän objektiivista puolueettomuutta on otettava huomioon, että Seppälä on toiminut päätoimisesti Kansaneläkelaitoksen terveysosaston etuuspäällikkönä samanaikaisesti, kun hän on osallistunut sivutoimessaan A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä. Tähän nähden työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan A:n työkyvyttömyyseläkeasiassa antamasta ratkaisusta on saattanut edellä (kappale 8) mainituista syistä aiheutua Kansaneläkelaitokselle ainakin välillistä hyötyä tai vahinkoa.
12. Seppälä ei ole tosiasiallisesti osallistunut A:n työkyvyttömyyseläkeasian käsittelemiseen Kansaneläkelaitoksessa. Ulkopuolisen henkilön on kuitenkin vaikea saada tietoa Kansaneläkelaitoksen sisäisestä päätöksentekomenettelystä. Seppälä on toiminut Kansaneläkelaitoksen terveysosaston etuuspäällikkönä, jossa tehtävässä hän on vastannut työkyvyttömyyseläkeasioita käsittelevän yksikön toiminnasta ja hänellä on ollut mahdollisuus vaikuttaa työkyvyttömyyseläkeasioissa annettaviin ratkaisuihin. Ottaen huomioon Seppälän asema Kansaneläkelaitoksen hallinto-organisaatiossa, hänen käsityksillään on ulkopuolisen henkilön näkökulmasta arvioituna voinut olla vaikutusta ratkaisuun, jonka Kansaneläkelaitos on A:n työkyvyttömyyseläkeasiassa tehnyt. Erityisesti on otettava huomioon, että asian käsittelyssä on sekä Kansaneläkelaitoksessa että työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa ollut kyse A:n työkyvyn arvioinnista ja siten A:n kannalta samasta asiasta. Ratkaisua on myös pidettävä A:lle taloudellisesti merkittävänä.
14. Edellä esitetyistä syistä Seppälän päätoimi Kansaneläkelaitoksen etuuspäällikkönä suhteessa hänen sivutoimeensa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä on ollut omiaan antamaan ulkopuolisille perustellun aiheen epäillä hänen objektiivista puolueettomuuttaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä siinä määrin, että vakuutusoikeus katsoo hänen olleen esteellinen osallistumaan A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa, vaikka nyt käsiteltävänä olevan asian tosiseikkoja ei kaikin osin voidakaan rinnastaa vakuutusoikeuden ratkaisun dnro 9730/2003/3358 tosiseikkoihin.
Oikeusohjeet
Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta 12 § 1 mom.
Hallintolainkäyttölaki 76 § 1 mom.
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 1 § ja 7 § 3 mom.
Euroopan ihmisoikeussopimus 6 artikla 1 kappale
Vakuutusoikeuslaki 16 § 1 mom.
Osasto