Insurance court allowed unemployment benefits for short trips by redefining 'random' travel duration limits. The court found the lower body's rigid time-based assessment too narrow. It ruled that trips must be evaluated based on their actual nature and frequency rather than fixed calendar periods.

Arvioidessaan A:n matkojen satunnaisuutta ja pituutta vakuutusoikeus otti lähtökohdakseen vuoden pituisen ajanjakson heinäkuusta 2008 kesäkuun 2009 loppuun. Vakuutusoikeus katsoi ottaen huomioon A:n 26.7. - 29.7.2008, 5.2.- 8.2.2009 ja 24.6. - 28.6.2009 tekemien matkojen pituudet ja matkakohteet, että kysymys oli ollut tavanomaisista, työttömyysturvalain 2 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuista satunnaisista ja lyhyistä ulkomaanmatkoista. A:n oli katsottava olleen työmarkkinoiden käytettävissä edellä mainittujen ulkomaanmatkojen aikana. Vakuutusoikeus katsoi lisäksi, että arvio ajalla 27.7. - 31.7.2009 tehdyn matkan satunnaisuudesta tuli tehdä uuden, heinäkuusta 2009 alkavan vuoden pituisen ajanjakson tietojen perusteella.

Esitiedot

A oli tehnyt ulkomaanmatkan Ruotsiin ajalla 26.7. - 29.7.2008, Viroon ajalla 5.2. - 8.2.2009, Italiaan ajalla 24.6. - 28.6.2009 ja Ruotsiin ajalla 27.7. - 31.7.2009. A oli ilmoittanut sanotuista matkoista ja antanut matkojen ajalta yhteystietonsa etukäteen työvoimaviranomaiselle.

Työttömyyskassan päätökset

Työttömyyskassa myönsi päätöksillään 1,3 ja 4 A:lle ansiopäivärahaa ajoilta 1.6. - 23.6.2009, 29.6. - 30.6.2009 ja 1.7. - 26.7.2009. Täydestä päivärahasta oli vähennetty 50 prosenttia A:n saamasta työtulosta.

Työttömyyskassa hylkäsi päätöksillään 2 ja 5 A:n ansiopäivärahahakemukset ajoilta 24.6. - 28.6.2009 ja 27.7. - 31.7.2009, koska hän oli estynyt olemasta työmarkkinoilla.

Muutoksenhaku työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa

A haki muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta ja vaati ansiopäivärahan myöntämistä ajalta 24.6. - 28.6.2009 ja 27.7. - 31.7.2009. Lisäksi A vaati, ettei erityistä sovittelujaksoa ja sen mukaan laskettua laskennallista palkkatuloa käytetä hänen työttömyysetuutensa laskennassa kesä-heinäkuussa, vaan otetaan huomioon todellisuudessa saatu tulo. A:n mukaan matka Italiaan kesäkuussa 2009 oli vastikkeeton talkoo- tai vapaaehtoistyömatka nuorisokuoron huoltajana. Matka Ruotsiin heinäkuussa 2009 oli perheen vierailu sukulaisten luona. A:n mukaan hän oli ollut koko ajan työmarkkinoilla ja hänellä oli ollut koko ajan voimassa oleva työsuhde. Kuluneen vuoden aikana hänen matkoistaan kaksi (kesäkuun matka Italiaan ja helmikuun matka Viroon) oli ollut vastikkeetonta vapaaehtois- tai talkootyötä ulkomailla.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut

Työttömyysturvalain 2 luvun 3 §:n mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla ulkomaanmatkan johdosta. Henkilön on kuitenkin katsottava olevan työmarkkinoilla sellaisen työvoimatoimistolle etukäteen ilmoittamansa, satunnaisen ja lyhyen ulkomaanmatkan ajan, jona hän on tavoitettavissa ja kykenee kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta.

Työttömyysturvalain 4 luvun 2 §:n mukaan soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson työtulon perusteella. Sovittelujaksona pidetään, ellei 4 momentin säännöksistä muuta johdu, henkilön palkanmaksujaksosta riippuen kuukautta tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksoa. Kyseisen lainkohdan 4 momentin mukaan jos sovittelujaksoon sisältyisi sellaisia ajanjaksoja, jotka eivät oikeuta työttömyysetuuteen tai soviteltuun työttömyysetuuteen, sovittelujaksoa lyhennetään muissa kuin 2 momentin tarkoittamissa tapauksissa tätä ajanjaksoa vastaavasti.

Työttömyysturvalain 4 luvun 4 §:n 2 momentin mukaan määrättäessä soviteltua työttömyysetuutta työttömyysturvalain 4 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisen sovittelujakson perusteella sovittelujakson tulo on muutettava laskennalliseksi tuloksi kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä.

Työttömyyskassa on käyttänyt A:n lähtökohtaisena sovittelujaksona aikaa 1. - 30.6.2009 ja 1. - 31.7.2009. Koska kesäkuun sovittelujaksoon sisältyy aika 24. - 28.6.2009 ja heinäkuun sovittelujaksoon aika 27. - 31.7.2009, joilta ajoilta A:lla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, on sovittelujaksoja tullut lyhentää edellä maintuilla ajoilla. Tällöin käytetyillä sovittelujaksoilla ajalla 1. - 23.6.2009 ja 29. - 30.6.2009 ja ajalla 1. - 26.7.2009 saadut tulot on tullut työttömyysturvalain mukaisesti muuttaa päätöksen 1,3 ja 4 mukaisesti laskennallisiksi tuloiksi. A:n vaatimalla tavalla todellisia tuloja ei siten voida huomioida. Ottaen huomioon tulojen suuruus, ei A:lla ole oikeutta myönnettyä suurempaan soviteltuun päivärahaan.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus kumosi työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksen ja määräsi työttömyyskassan maksamaan A:lle ansiopäivärahaa ajalta 24.6. - 28.6.2009, mikäli hän muutoin täyttää sen saamisen edellytykset. Asia palautettiin työttömyyskassalle päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten ja uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin kysymys oli A:n oikeudesta soviteltuun ansiopäivärahaan ajoilta 1.6. - 23.6.2009, 29.6. - 30.6.2009, 1.7. - 26.7.2009 sekä A:n oikeudesta ansiopäivärahaan ajalta 27.7. - 31.7.2009.

Vakuutusoikeuden perustelut

Työttömyysturvalain 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hän on estynyt olemasta työmarkkinoilla ulkomaanmatkan, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, vapausrangaistuksen taikka sairaalassa tapahtuvan hoidon tai muun tähän verrattavan laitoshoidon taikka muun näihin rinnastettavan syyn johdosta.

Edellä mainitun säännöksen 2 momentin mukaan henkilön on kuitenkin katsottava olevan työmarkkinoilla sellaisen työ- ja elinkeinotoimistolle etukäteen ilmoittamansa, satunnaisen ja lyhyen ulkomaanmatkan ajan, jona hän on tavoitettavissa ja kykenee kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta.

Työttömyysturvalain 2 luvun 3 §:n esitöissä ei ole otettu kantaa siihen, minkä pituista matkaa voidaan pitää satunnaisena ja lyhyenä. Kyseinen säännös vastaa sisällöltään 1.1.2003 saakka voimassa ollutta työttömyysturvalain 5 §:n 2 momenttia (680/1997), jonka esitöissä (HE 88/1997 vp) on todettu muun muassa seuraavaa:

Vakuutusoikeus katsoo, että työttömyyskassan tulee asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen antaa A:lle uudet päätökset oikeudesta työttömyysetuuteen ajoilta 1.6. - 23.6.2009, 29.6. - 30.6.2009 ja 1.7. - 26.7.2009.

Lainkohdat

Työttömyysturvalaki 2 luku 3 § sekä 4 luku 2 §, 4 § ja 5 §

Osasto