Swedish occupational injury benefit counts as Finnish pension income, preventing insurance period accumulation.
Legislator summary
AI generatedThe Insurance Court dismissed the applicant's appeal against the Social Insurance Institution's decision to count a Swedish occupational injury benefit as pension income. The court found that despite the applicant's argument regarding the nature of the benefit, it was legally comparable to Finnish statutory accident compensation. Consequently, the benefit was treated as a continuous foreign benefit under Finnish law, which prevents the accumulation of the required insurance period for a Finnish pension.
Legislator headnote
AI generatedKansaneläkelain 25 b § 1 mom. ja 26 §; Foreign occupational injury benefits comparable to domestic statutory accident compensation are treated as continuous benefits that prevent the accumulation of the insurance period for Finnish pensions.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Ruotsista myönnetty yrkesskadelivränta estää kansaneläkkeeseen oikeuttavan vakuutusajan karttumisen Suomessa asuttaessa. Kyseinen etuus otetaan EY-asetuksen 1408/71 mukaisena erilaisena etuutena huomioon kansaneläkkeen määrää laskettaessa.
Esitiedot
Kansaneläkelaitos myönsi 18.2.2005 antamallaan päätöksellä A:lle työttömyyseläkkeen 1.3.2003 alkaen. Samalla Kansaneläkelaitos vahvisti päätökset, jotka oli annettu väliaikaisina EU/ETA-eläkekäsittelyn johdosta. Kansaneläkelaitos totesi, että A:lle Ruotsista 3.6.1971 alkaen myönnetty yrkesskadelivränta estää Suomen vakuutusajan karttumisen ja on kansaneläkkeessä tulona huomioitava etuus.
A haki muutosta Kansaneläkelaitoksen päätökseen ja vaati päätöstä muutettavaksi siten, että hänen Ruotsista saamaansa elinkorkoa ei otettaisi huomioon kansaneläkkeen määrää laskettaessa.
Tarkastuslautakunnan ratkaisu
Tarkastuslautakunta hylkäsi A:n valituksen.
Tarkastuslautakunnan perustelut
Ulkomaan eläkkeinä, jotka estävät vakuutusajan karttumisen Suomessa asuttaessa, tulee kysymykseen työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvat eläkkeet eli ne etuudet, jotka kansaneläkelain 26 §:n mukaan otettaisiin tulona huomioon. Kansaneläkettä määrättäessä Suomesta ja ulkomailta maksettavat eläkkeet otetaan tulona huomioon yleensä kansallisten lakien periaatteiden mukaisesti. Kuitenkaan toisesta jäsenvaltiosta maksettavaa samankaltaista eli saman henkilön vakuutukseen perustuvaa, EY-asetuksen 1408/71 piiriin kuuluvaa eläkettä ei oteta eläketulona huomioon, koska EY-asetus kieltää yhteensovittamisen.
Tarkastuslautakunta katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että A:n Ruotsista 3.6.1971 alkaen saama elinkorko (yrkesskadelivränta) estää Suomen vakuutusajan karttumisen ja että A:n Ruotsista saama elinkorko (yrkesskadelivränta) ei ole EY-asetuksen 1408/71 piiriin kuuluva eläke tai korvaus ja sen johdosta se otetaan eläketulona huomioon kansaneläkkeen määrää laskettaessa. Siten A:n oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen on ratkaistu lain mukaan Kansaneläkelaitoksen päätöksellä 18.2.2005.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A on hakenut muutosta tarkastuslautakunnan päätökseen ja vaatinut, että hänen Ruotsista saamaansa elinkorkoa ei otettaisi huomioon työttömyyseläkkeen määrää laskettaessa. A on vedonnut siihen, että kyseessä ei ole työ- tai virkasuhteeseen perustuva eläke.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Tarkastuslautakunnan päätöksen lopputulosta ei muutettu.
Vakuutusoikeuden perustelut
Kansaneläkelain (347/1956) 25 b §:n 1 momentin mukaan jos eläkkeen hakija on asunut Suomessa 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen alkamisen välisenä aikana vähemmän kuin 40 vuotta, eläkkeen määrä suhteutetaan hänen Suomessa asumaansa aikaan. Laskettaessa aikaa, jonka vakuutettu on asunut Suomessa, ei oteta huomioon aikaa, jona vakuutettu on saanut vieraasta valtiosta kansaneläkettä vastaavaa eläkettä tai 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua tai siinä lueteltuihin rinnastettavaa muuta jatkuvaa etuutta kuin perhe- tai huoltoeläkettä.
Kansaneläkelain 26 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan kansaneläkettä määrättäessä otetaan huomioon henkilön jatkuvasti saama lakisääteisen tapaturmavakuutuksen mukainen tapaturmaeläke, perhe-eläke, elinkorko ja huoltoeläke. Kansaneläkelain 26 §:n 5 momentin mukaan kansaneläkettä määrättäessä otetaan huomioon myös 1 momentissa tarkoitettua eläkettä tai korvausta taikka kansaneläkettä tai perhe-eläkelain mukaista eläkettä vastaava ulkomailta maksettava jatkuva etuus, ellei Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu.
A on vedonnut muun muassa yrkesskadelivräntan osittaiseen verovapauteen ja siihen, että sanottu korvaus ei perustu työtapaturmaan. Esitetyn selvityksen perusteella yrkesskadelivränta perustuu kuitenkin Ruotsin työtapaturmalainsäädäntöön (lag om yrkesskadeförsäkring) ja on mahdollisista eroavaisuuksistaan huolimatta rinnastettavissa Suomessa maksettavaan lakisääteiseen tapaturmakorvaukseen. Kyseessä ei toisaalta ole sellainen etuus, jota ei saisi ottaa huomioon Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 perusteella. Siten A:n saama yrkesskadelivränta estää vakuutusajan karttumisen Suomessa asuttaessa ja tulee ottaa tulona huomioon A:n kansaneläkkeen määrää laskettaessa.
Oikeusohjeet
Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71 4, 46 ja 46 c artikla
Kansaneläkelaki (347/1956) 25 b § 1 mom. sekä 26 § 1 ja 5 mom.
Osasto