Legislator Case Law & Legislation
VakO 1.10.2009/5318:2008 AI generated

Court dismissed housing allowance claim where employer paid rent, deeming debt not a deductible expense.

Case Number VakO 1.10.2009/5318:2008
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The Insurance Court dismissed the applicant's claim for housing allowance based on a debt arising from rent payments made by his employer. Although the applicant argued that the existence of a debt relationship should qualify as a deductible housing expense under the Housing Allowance Act, the court found no such expense. The court ruled that because the employer had been paying the rent for a long period, the debt had not diminished, and thus did not meet the statutory requirements for housing expenses.

Legislator headnote

AI generated

Asumistukilain 1 § 1 mom. ja 6 § 1 mom.: A debt incurred by a tenant when the employer pays the rent is not considered a housing expense deductible for housing allowance if the debt has not been reduced over time.

Keywords

AI generated
housing allowance employer paid rent deductible expenses housing expense definition debt reduction requirement

Cited Legislation

AI generated
Housing Allowance Act 1 § 1 mom.
Housing Allowance Act 6 § 1 mom.
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Asumistukea haettiin vuokrasuorituksia koskevan velkasuhteen perusteella syntyneisiin asumismenoihin. Asumistukilain säännökset eivät sulje pois mahdollisuutta, etteikö tietyissä tilanteissa vuokraan liittyvästä velkasuhteestakin voisi syntyä asumistukeen oikeuttavia asumismenoja. Vakuutusoikeus katsoi, ettei muutoksenhakijalla ollut asumistukilaissa tarkoitettuja asumismenoja, kun otettiin erityisesti huomioon, että asumiseen liittyvä velkasuhde oli jatkunut jo pitkään siten, että velka ei ollut lyhentynyt.

Esitiedot

Kansaneläkelaitos oli 7.11.2006 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n hakemuksen asumistuesta 1.9.2006 alkaen, koska hänellä ei katsottu olevan asumistukilain edellyttämiä asumismenoja. Päätöksen perustelujen mukaan vuokraa ei katsota asumistuessa asumiskustannuksiksi siltä osin kuin sen maksaa muu kuin ruokakunta.

A haki muutosta päätökseen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta ja vaati asumistuen myöntämistä.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan perustelut

Asumistukea voidaan valtion varoista myöntää ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan, vakinaiseksi katsottavan vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenojen vähentämiseksi.

Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta.

Asiassa esitetyn, pitänee olla asiassa esitetyn selvityksen mukaan, A on alivuokralaisena työnantajalleen. Työnantaja maksaa vuokran 740 euroa kuukaudessa. A:n mukaan palkkiolaskelmassa on kuukausittain vähennetty huoneiston vuokra. Työnantajan ja A:n välistä velkakirjaa vuokrista ei ole esitetty.

Työnantajan todistuksen mukaan A on ollut yrityksen palveluksessa 14.6.1996 lukien ja työsuhde jatkuu. Palkkaus on suoriteperusteinen provisiopalkka. Erillistä työsopimusta ei ole laadittu, vaan työsuhde on perustunut suulliseen sopimukseen. A ei ole saanut yrityksestä palkkaa ajalla 1.1.2005 - 30.9.2006 lainkaan.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella, ettei A ole esittänyt asumismenoistaan luotettavaa selvitystä. Asiassa on syytä epäillä, ettei hän itse vastaa asumismenoistaan. Siten hänellä ei voida katsoa olevan asumistukilain tarkoittamia asumismenoja eikä oikeutta asumistukeen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati asumistuen myöntämistä. A kertoi, että hänelle on aiheutunut asumisestaan vuokran suuruinen kustannus, jota on pidettävä laissa tarkoitettuna asumismenona. A katsoi, että asumistukilain 1 §:n 1 momentin säännöstä ei saa tulkita asumistuen hakijan vahingoksi suppeasti siten, että vuokra-asunnon osalta ainoastaan vuokran erääntymisen yhteydessä tehty konkreettinen rahamääräinen maksusuoritus hyväksyttäisiin asumismenoksi, vaan myös velkasuhteen syntyminen vuokranantajan ja vuokralaisen välillä on katsottava asumismenoksi.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus ei muuttanut sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöstä. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Asumistukea voidaan valtion varoista myöntää ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan, vakinaiseksi katsottavan vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenojen vähentämiseksi siten kuin asumistukilaissa säädetään. Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta.

Asumistukilain vakiintuneessa soveltamiskäytännössä, joka ilmenee muun muassa Kansaneläkelaitoksen yleisen asumistuen soveltamisohjeesta 1/2008, vuokraa ei ole hyväksytty asumismenoiksi siltä osin kuin sen maksaa muu kuin ruokakunta, esimerkiksi työnantaja tai yritys.

A on hakenut 13.10.2006 vireille tulleella hakemuksella asumistukea asuntoon, jonka hänen työnantajansa B Oy on vuokrannut heinäkuussa 2002 ja jälleenvuokrannut sen A:lle. Työnantaja on maksanut asunnon vuokrat vuokranantajalle ja A on velkaantunut työnantajalleen vuokrasuorituksia vastaavalla määrällä. A:n velkaa on lyhennetty hänen työsuorituksillaan siten, että A:n ansaitsemasta provisioon perustuvasta palkasta on vähennetty aina vuokran määrää vastaava osa. Velan määrä on kasvanut lyhennyksistä huolimatta kuukausittaisten vuokramaksujen johdosta.

Lainkohdat

Asumistukilaki 1 § 1 mom. ja 6 § 1 mom.

Osasto