Insurance court dismissed ski lift chair as non-essential rehabilitation aid for partial spinal cord injury patient.
Legislator summary
AI generatedThe insurance company refused to reimburse a ski lift chair for a client with a partial spinal cord injury and leg paralysis, classifying it as a recreational tool rather than medical equipment. The client argued that the chair was necessary for rehabilitation and equal participation in sports, but the court rejected this claim. The court ruled that while the chair offered personal benefits, it did not meet the strict legal requirement of being essential for improving or maintaining the client's functional capacity.
Legislator headnote
AI generatedLaki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 7 § 1 mom. sekä 2 mom. 3 ja 9 kohdat: An aid is compensable only if it is strictly necessary to improve or maintain the injured person's functional capacity, and mere recreational utility or personal benefit does not satisfy the legal standard of necessity.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Laskettelukelkkaa ei pidetty liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla korvattavana apuvälineenä tai muuna korvattavana kuntoutuksena henkilölle, jolla oli osittainen selkäydinvaurio ja alaraajahalvaus.
Esitiedot
Vakuutuslaitos oli suorittanut A:lle korvausta sen johdosta, että hän oli 28.3.2008 sattuneessa liikenneonnettomuudessa saanut L1-nikaman murtuman ja tämän seurauksena osittaisen selkäydinvaurion ja alaraajahalvauksen.
A haki laskettelukelkan korvaamista.
Vakuutuslaitoksen päätös ja perustelut
Vakuutuslaitos hylkäsi hakemuksen liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 7 § 2 momentin 3 ja 9 kohtien nojalla katsoen, että laskettelukelkka ei ole sellainen lain tarkoittama vammaisurheilun apuväline, joka tulisi korvata liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain perusteella, vaan että kyseessä on omatoimiseen kuntoiluharrastukseen liittyvä apuväline, jota ei korvata kuntoutuslain perusteella.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A vaati laskettelukelkan korvaamista katsoen, että laskettelukelkka on laissa tarkoitettu korvattava apuväline.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Vakuutuslaitoksen päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Kuntoutuksena korvataan kuntoutujan työ- ja toimintakyvyn tai sosiaalisen toimintakyvyn ja suoriutumisen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset. Vamman tai sairauden aiheuttamien toiminnan rajoitusten vuoksi korvataan tarpeellisten apuvälineiden määräämisestä, sovittamisesta, hankkimisesta, käyttöön luovuttamisesta, käyttöön harjaannuttamisesta sekä huollosta ja uusimisesta aiheutuvat kustannukset.
Lisäksi korvataan muihin korvattaviin kuntoutuksen kustannuksiin rinnastettavat kuntoutuskustannukset, joita vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan voivat olla vammaisurheiluvälineet, kun urheilutoiminta rinnastuu muuhun terapiaan.
Korvausharkinnassa tulee ottaa huomioon myös apuvälineellä tuettavat tavoitteet. A:lla on L1-nikaman murtuman seurauksena osittainen selkäydinvaurio ja alaraajahalvaus. Laskettelukelkan avulla A pystyisi esitetyn selvityksen mukaan jatkamaan lasketteluharrastustaan, mikä tarjoaisi yhdenvertaisuutta muiden kanssa ja edistäisi hänen toimintakykyään.
Vakuutusoikeus toteaa, että laskettelukelkalla voidaan katsoa olevan sinänsä hyödyllisiä tavoitteita. Yksin apuvälineen hyödyllisyys ei riitä kuitenkaan täyttämään laissa säädettyä tarpeellisuuden vaatimusta, eikä harrastusta voida pelkästään apuvälineen hyödyllisyyden vuoksi rinnastaa terapiaan. Esitetyn selvityksen perusteella laskettelukelkkaa ei voida pitää A:n toimintakyvyn tai sosiaalisen toimintakyvyn ja suoriutumisen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi tarpeellisena apuvälineenä tai muuna korvattavana kuntoutuksena.
Lainkohdat
Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 7 § 1 mom. sekä 2 mom. 3 ja 9 kohdat
Osasto