Legislator Case Law & Legislation
VakO 24.3.2009/1957:2008 AI generated

Parental allowance based on unemployment benefits was correctly denied when prior benefits relied on unemployment, not employment income.

Case Number VakO 24.3.2009/1957:2008
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The applicant sought to increase parental allowance based on 2005 employment income, but the Social Security Board correctly applied the law allowing calculation based on prior unemployment benefits. The applicant argued that the Social Security Board's staff provided erroneous advice leading to financial loss, but the Board lacked jurisdiction to review individual staff conduct. The Insurance Court dismissed the appeal, confirming that the Board's decision to base the allowance on the prior unemployment-derived income was legally correct and within its authority.

Legislator headnote

AI generated

Sairausvakuutuslain 11 luku 1 § 1 mom., 2 § 1 mom., 3 § 1 mom, 4 § 6 mom. ja 7 §: Parental allowance may be calculated based on prior parental allowance income only if specific statutory conditions are met, and the court lacks jurisdiction to review the general conduct of the Social Security Institution's staff.

Keywords

AI generated
parental allowance calculation unemployment benefits basis Social Security Board jurisdiction administrative error review Sairausvakuutuslaki provisions

Cited Legislation

AI generated
Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom.
Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom.
Sairausvakuutuslaki 11 luku 1 § 1 mom.
Sairausvakuutuslaki 11 luku 1 § 1 mom., 2 § 1 mom., 3 § 1 mom, 4 § 6 mom.
Sairausvakuutuslaki 2 § 1 mom.
Sairausvakuutuslaki 3 § 1 mom
Sairausvakuutuslaki 4 § 6 mom.
Sairausvakuutuslaki 7 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Vanhempainpäivärahaa ei voitu määrätä edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olleen tulon mukaisesti, koska edellinen vanhempainpäiväraha ei perustunut työtuloon vaan työttömyysetuuteen.

Esitiedot

A oli hakenut sairausvakuutuslain (SVL) mukaista äitiys- ja vanhempainrahaa lapsen lasketun synnytysajan 18.3.2007 perusteella.

Kansaneläkelaitos myönsi äitiysrahan ajalle 12.2. - 18.6.2007 ja vanhempainrahan ajalle 19.6. - 22.12.2007. Päätöksen perusteluiden mukaan päivärahan määrä perustui verotuksessa todettuun vuoden 2005 työtuloon. Kansaneläkelaitos totesi päätöksessään, että vanhempainpäivärahan suuruus voidaan määrätä edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olleen työtulon mukaisesti, jos lapsi, jonka perusteella edellisen kerran on maksettu vanhempainpäivärahaa, ei ole täyttänyt tai hänen hoitoon ottamisestaan ei ole kulunut kolmea vuotta ennen laskettua synnytysaikaa. A:n edellinen vanhempainpäiväraha oli perustunut etuuden alkamista edeltäneen neljän kuukauden aikana hänen saamaansa työttömyysetuuteen.

A haki päätökseen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta ja vaati, että päätös kumotaan ja että äitiys- ja vanhempainrahan määräksi vahvistetaan 3.11.2004 annetun äitiys- ja vanhempainrahapäätöksen mukainen päivärahataso. A:n mukaan vuoden 2005 lopulla tehdyn SVL:n muutoksen soveltaminen hänen tilanteessaan johti kohtuuttomaan lopputulokseen. A totesi, että aiempi äitiys- ja vanhempainraha ei perustunut työtuloon vaan edeltävään työttömyyskorvaukseen, jota Kansaneläkelaitos käytti vastoin hakemusta päivärahan perusteena. Se, että uusi äitiys- ja vanhempainraha nyt määritellään verotuksen työtulojen perusteella, tullee A:n mukaan aiheuttamaan hänelle noin 5.000 euron taloudellisen menetyksen. Neuvoja antanut Kansaneläkelaitoksen virkailija joko ei tuntenut lainmuutosta tai ei neuvoja antaessaan varmistunut edellisen päivärahaperusteen olemassaolosta. Ilman virheellistä ohjausta A olisi palannut työhön elokuussa 2006 tai viimeistään kuukautta ennen päivärahakauden alkua.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen. Siltä osin kuin valituksessa esitettiin tyytymättömyyttä Kansaneläkelaitoksen virkailijan antamiin ohjeisiin ja neuvoihin, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta jätti valituksen tutkimatta.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan perustelut

Päivärahaetuus on 70 prosenttia vakuutetun verotuksessa todettujen vuosityötulojen kolmassadasosasta, jos vuosityötulot eivät ylitä laissa säädettyä summaa. Vanhempainpäivärahan vähimmäismäärä on 15,20 euroa arkipäivältä.

Päivärahaetuus määräytyy työkyvyttömyyden tai vanhempainpäivärahaoikeuden taikka erityishoitorahaoikeuden alkamista edeltäneenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettujen työtulojen perusteella. Vanhempainpäivärahan suuruus voidaan määrätä edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olleen työtulon mukaisesti, jos lapsi, jonka perusteella edellisen kerran on maksettu vanhempainpäivärahaa, ei ole täyttänyt tai hänen hoitoon ottamisestaan ei ole kulunut kolmea vuotta ennen laskettua synnytysaikaa.

Asiassa saadun selvityksen mukaan A:n vanhempainpäivärahan määrä oli perustunut verotuksessa todettuun vuoden 2005 työtuloon. Kansaneläkelaitos oli myöntänyt hänelle vanhempainpäivärahan vähimmäismääräisenä 18.1.2007 antamallaan päätöksellä. A:n edellinen vanhempainpäiväraha, josta oli annettu päätös 3.11.2004, oli perustunut hänen etuuden alkamista edeltäneen neljän kuukauden aikana saamaansa työttömyysetuuteen.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei A:n edellisen vanhempainpäivärahan perusteena ollutta työttömyysetuutta ole voitu ottaa hänelle nyt määritetyn vanhempainpäivärahan perusteeksi, koska SVL:n mukaan vanhempainpäivärahan suuruus voidaan määrätä ainoastaan edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olleen työtulon mukaisesti, jos lisäksi muut laissa mainitut edellytykset täyttyvät. SVL:ssa päivärahan perusteena olevalla työtulolla tarkoitetaan työ- ja virkasuhteesta saatua palkkaa, yrittäjän eläkelain ja maatalousyrittäjän eläkelain mukaista kunkin vuoden vahvistettua työtuloa sekä työeläkelaeissa tarkoitettua palkkaa, jota ulkomaantyössä pidetään eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksujen perusteena (vakuutuspalkka). Näin ollen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n vanhempainpäiväraha on lain edellyttämällä tavalla määritetty oikein eikä hänellä sen vuoksi ollut oikeutta suurempaan vanhempainpäivärahaan.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta totesi lisäksi, ettei sen toimivaltaan kuulu Kansaneläkelaitoksen eikä sen yksittäisten työntekijöiden tai viranhaltijoiden toiminnan valvonta. Sen vuoksi valitus jätettiin tutkimatta siltä osin kuin siinä oli esitetty tyytymättömyyttä Kansaneläkelaitoksen virkailijan valituksenalaisessa asiassa antamiin neuvoihin ja ohjeisiin.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati sen kumoamista. A uudisti aiemmin esittämänsä perustelut. A totesi, että Kansaneläkelaitos oli ensin ratkaissut päivärahahakemuksen vastoin hänen hakemustaan ja sitten antanut virheellisen tiedon päivärahan perusteista. Hänelle oli aiheutunut Kansaneläkelaitoksen virkailijoiden menettelystä huomattava taloudellinen vahinko. A katsoi, että Kansaneläkelaitos julkisena toimijana oli vastuussa viranhaltijoidensa toimenpiteistä. A pyysi, että vakuutusoikeus tutkii asian kaikilta osiltaan ja myös Kansaneläkelaitoksen virkailijoiden menettelyn kannalta.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus jätti A:n valituksen tutkimatta siltä osin kuin sen oli katsottava kohdistuvan Kansaneläkelaitoksen 3.11.2004 antamaan päätökseen.

A:n Kansaneläkelaitokseen kohdistamat vaatimukset jätettiin tutkimatta vakuutusoikeuden toimivaltaan kuulumattomana.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Valituksenalaisella päätöksellä ei ollut ratkaistu A:lle ajalta 10.11.2004 - 21.9.2005 myönnettyä äitiys- ja vanhempainrahaa.

Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään. Vakuutusoikeuden toimivaltaan ei kuulu Kansaneläkelaitoksen toiminnan yleinen valvonta. Vakuutusoikeus totesi lisäksi, että A oli saanut Kansaneläkelaitokselta valituskelpoisen päätöksen äitiys- ja vanhempainrahasta. A:n vaatimus liittyen Kansaneläkelaitoksen menettelyyn tässä äitiys- ja vanhempainraha-asiassa ei näin ollen antanut aihetta toimenpiteisiin vakuutusoikeuden taholta.

Vakuutusoikeus hyväksyi Kansaneläkelaitoksen ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätösten perustelut.

Vakuutusoikeus totesi lisäksi, että SVL:n mukaisen päivärahaetuuden suuruutta ei voida määrätä harkinnanvaraisilla perusteilla eikä asiassa siten voida ottaa huomioon A:n esittämiä seikkoja hänen saamastaan virheellisestä tiedosta.

Lainkohdat

Hallintolainkäyttölaki 51 § 2 mom.

Sairausvakuutuslaki 11 luku 1 § 1 mom., 2 § 1 mom., 3 § 1 mom, 4 § 6 mom. ja 7 §

Osasto