Insurance Court dismissed claim for employment bonus due to separate employment agencies not counting as same employer.

A oli työskennellyt määräaikaisissa työsuhteissa kahdessa eri virastossa eli työvoimatoimisto B:ssä 32 kuukautta ja työvoimatoimisto C:ssä 6,5 kuukautta. A olisi ollut oikeutettu työttömyysturvalaissa säädettyyn työllistymisohjelmalisään, jos hän olisi ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana. A:n kummastakaan työsuhteesta ei erikseen kertynyt vähintään 36 kuukauden työsuhdetta. Vakuutusoikeus katsoi, että työvoimatoimisto B:tä ja työvoimatoimisto C:tä ei voitu pitää samana työnantajana eikä A sen vuoksi ollut oikeutettu saamaan työllistymisohjelmalisää.

Esitiedot

Työttömyyskassa myönsi työvoimatoimiston antaman sitovan lausunnon perusteella A:lle ansiopäivärahaa 23.9.2005 alkaen. Päätöksen mukaan A:lla ei ollut oikeutta työllistymisohjelmalisään, koska hän ei ollut työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa keskeytyksittä vähintään kolmea vuotta tai samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36:ta kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana.

A haki muutosta työttömyyskassan päätökseen esittäen, että hän oli työskennellyt yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta työhallinnossa. Hän oli työskennellyt työvoimatoimisto B:ssä ajalla 1.7.2002 - 28.2.2005 ja työvoimatoimisto C:ssä ajalla 1.3. - 13.9.2005 jääden työttömäksi työnhakijaksi 14.9.2005 lähtien. A:n mukaan laissa tai hallituksen esityksessä ei ole täsmennetty, mitä käsitteellä "sama työnantaja" tarkoitetaan tulkittaessa työllistymisohjelmalisän myöntämisen edellytyksenä olevaa 36 kuukauden työhistoriaa samaan työnantajaan. Asian luonne huomioon ottaen lain tulkinnassa tulisi noudattaa suppean tulkinnan sijasta laajaa tulkintaa ja katsoa samalla hallinnonalalla työskentely samaksi työnantajaksi. Tätä tulkintaa noudatetaan esimerkiksi vuorotteluvapaan osalta, jossa samalla hallinnonalalla työskentely katsotaan siis samaksi työnantajaksi. Tulkinta, jossa eri työvoimatoimistot katsotaan eri työnantajiksi, on kohtuuton ja epäoikeudenmukainen.

Työttömyysturvalautakunnan ratkaisu

Työttömyysturvalautakunta hylkäsi valituksen.

Työttömyysturvalautakunnan perustelut

Ansiopäivärahan 2 §:n 3 momentin mukaista työllistymisohjelmalisää maksetaan työnhakijalle, jolle on laadittu työllistymisohjelma ja joka:

1) on menettänyt työnsä työsopimuslain 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 §:ssä tarkoitetuista taloudellisista tai tuotannollisista syistä, vastaavista syistä merimieslain mukaan tai julkisen yhteisön toiminnasta johtuvista vastaavista syistä ja joka on ennen irtisanomisajan päättymistä hankkinut 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta; tai

2) on työsuhteen päättyessä ollut määräaikaisessa työsuhteessa keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana; ja lisäksi

3) on ennen työn menettämistä ollut vakuutettuna 5 luvun 2 §:n edellyttämällä tavalla; ja

4) on täyttänyt 5 luvun 3 §:n mukaisen työssäoloehdon.

A on viimeksi työskennellyt työvoimatoimisto C:n palveluksessa ajalla 1.3. - 13.9.2005 ja tätä ennen työvoimatoimisto B:n palveluksessa ajalla 1.7.2002 - 28.2.2005. Työsuhde työvoimatoimisto C:hen on kestänyt kuusi ja puoli kuukautta ja työsuhde työvoimatoimisto B:hen 32 kuukautta. Kummastakaan työsuhteesta ei erikseen kerry vähintään 36:ta kuukautta. Näin ollen ja kun työvoimatoimisto C ja työvoimatoimisto B ovat eri virastoja, niitä ei voida pitää samana työnantajana. Työllistymisohjelmalisän saamisen edellytyksenä oleva 36 kuukauden työssäoloaika samaan työnantajaan ei siten täyty, eikä A:lla ole oikeutta työllistymisohjelmalisään. Valituksenalaisen päätöksen muuttamiseen ei siten ole syytä.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta työttömyysturvalautakunnan päätökseen ja vaati työllistymisohjelmalisää.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Työttömyysturvalautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Äänestysratkaisu (4 - 1).

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyy työttömyysturvalautakunnan päätöksen perustelut.

Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:ssä tai sen säätämistä edeltäneessä lainvalmisteluaineistossa ei ole täsmennetty, mitä samalla työnantajalla on edellä kerrotussa lainkohdassa tarkoitettu. A on työskennellyt määräaikaisissa työsuhteissa kahdessa eri virastossa eli työvoimatoimisto B:ssä ja työvoimatoimisto C:ssä. Kun kullakin valtion virastolla on oma henkilöstönsä ja virastot toimivat varsin itsenäisesti tehtäviensä edellyttämällä tavalla ja saamiensa määrärahojen puitteissa, vakuutusoikeus katsoo, että työvoimatoimisto B:tä ja työvoimatoimisto C:tä ei voida pitää samana työnantajana eikä A sen vuoksi ole oikeutettu saamaan työttömyysturvalaissa säädettyä työllistymisohjelmalisää.

Eri mieltä olleen jäsenen lausunto

Kumoan työttömyysturvalautakunnan päätöksen ja määrään työttömyyskassan maksamaan A:lle ansiopäivärahan työllistymisohjelmalisää 23.9.2006 alkaen, mikäli hän muutoin täyttää sen saamisen edellytykset, ja palautan asian työttömyyskassalle tästä päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Perusteluna katson, että A:n työskentelyä työvoimatoimisto B:ssä ajalla 1.7.2002 - 28.2.2005 ja työvoimatoimisto C:ssä ajalla 1.3. - 13.9.2005 on pidettävä työsuhteena samaan työnantajaan. Sen vuoksi A on täyttänyt työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun edellytyksen työllistymisohjelmalisän maksamiselle, eikä häneltä olisi tullut valituksenalaisessa päätöksessä mainitulla perusteella evätä oikeutta sanottuun etuuteen.

Osasto

Äänestys

4 - 1