Japanese national employee working in Finland covered by Finnish Employees' Pension Act under EU Regulation 1408/71.
Legislator summary
AI generatedThe Insurance Court dismissed the appeal against the Pension Fund's decision to apply the Finnish Employees' Pension Act to a Japanese national employee. The employee worked primarily in Finland while traveling to other EU countries, and the employer was a Japanese group company. The court ruled that EU social security regulations required applying Finnish law based on the employee's main place of work and residence, regardless of nationality. Consequently, the employer remained liable for providing pension security under the national legislation.
Legislator headnote
AI generatedCouncil Regulation (EEC) No 1408/71 Article 1; Council Regulation (EC) No 859/2003: Third-country nationals working in the Community are subject to the same social security rules as EU citizens, preventing discrimination based on nationality.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
A, joka ei ollut EU / ETA-kansalainen eikä ollut EU / ETA-maan yrityksen palveluksessa, oli työskennellyt Suomessa 2.12.2004 - 30.11.2006. A:han tuli soveltaa työntekijäin eläkelakia (TEL).
Esitiedot
Japanin kansalainen A oli ennen Suomeen tuloaan työskennellyt Belgiassa japanilaisen konserni B-ryhmään kuuluvan yritys D:n palveluksessa 1.6.2003 - 1.12.2004 ja ollut vakuutettuna Belgian sosiaaliturvajärjestelmässä. A:n työsuhde oli päättynyt eikä hänellä ollut Belgiasta lähetetyn työntekijän todistusta. A:n vakinainen asuinpaikka on ajalla 2.12.2004 - 30.11.2006 ollut Suomi.
A:n ja C:n välillä oli tehty 2.12.2004 kirjallinen johtajasopimus, joka C:n mukaan oli laadittu palkanlaskentaa ja henkilöstöhallintoa varten. Sopimuksen ehdot oli määrittänyt B, joka ainoastaan voi muuttaa niitä. Sopimuksessa työnantajaksi oli kirjattu C ja työntekijäksi A ja sen mukaan A sitoutui korvausta vastaan tekemään työtä C:lle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Sopimuksen mukaan A työskenteli C:n emoyhtiön, konsernin ja tytäryhtiöiden hallituksen puheenjohtajana.
A:n pääasiallinen työskentelymaa oli Suomi, mutta hän teki työmatkoja muun muassa C:n tytäryhtiöihin Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Lisäksi hän kävi muissa B-ryhmään kuuluvissa yrityksissä Belgiassa ja Espanjassa. A:n vakinainen asuinpaikka oli Suomi.
Eläkelaitos päätti, että A:n työskentelyyn Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Belgiassa ja Espanjassa 2.12.2004 alkaen sovelletaan työntekijäin eläkelakia (TEL).
A työskentelee saadun selvityksen mukaan 2.12.2004 alkaen pääasiallisesti Suomessa ja lisäksi hän tekee säännöllisesti työmatkoja muihin EU-maihin: Viroon, Latviaan, Liettuaan, Belgiaan ja Espanjaan. A asuu 2.12.2004 - 30.11.2006 vakituisesti Suomessa. Koska A työskentelee tavallisesti useassa eri EU-maassa ja myös asuinmaassaan Suomessa, EY:n sosiaaliturva-asetuksen 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan häneen sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä. EY:n sosiaaliturva-asetuksella ei puututa kansallisen lainsäädännön soveltamiseen vaan se ainoastaan osoittaa, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan jäsenvaltiosta toiseen liikkuviin työntekijöihin.
B on siirtänyt A:n työskentelemään C:hen (käyttäjäyritys) ja viime kädessä työn johto- ja valvontaoikeus sekä irtisanomisoikeus säilyvät B:llä. Näin ollen A:n työeläketurvan järjestämisestä vastuussa olevana työnantajana on pidettävä japanilaista B:tä.
Työnantaja on velvollinen järjestämään TEL:n mukaisen eläketurvan työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ja jonka perusteella saatu työansio on ollut vähintään laissa säädetyn vähimmäismäärän suuruinen (235,76 euroa kuukaudessa vuonna 2005).
A:n työsuhde B:hen on kestänyt yli kuukauden ja hänen ansionsa ovat ylittäneet TEL:n vähimmäismäärän. Näin ollen häneen sovelletaan TEL:a siitä alkaen, kun häneen on EY:n sosiaaliturva-asetuksen säännösten perusteella sovellettava Suomen lainsäädäntöä. A:n työskentely ei rajoitu EU:n jäsenvaltiosta ainoastaan Suomeen vaan hän saatujen tietojen mukaan työskentelee myös Virossa, Latviassa, Liettuassa, Belgiassa ja Espanjassa. Häneen sovelletaan myös näissä maissa työskentelyn osalta TEL:a EY:n sosiaaliturva-asetuksen 14 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan.
A on Japanin kansalainen ja hän työskentelee Suomessa japanilaiselle työnantajalle hakemuksessa ilmoitettujen tietojen mukaan kaksi vuotta. A:han sovelletaan kuitenkin EY:n sosiaaliturva-asetuksen säännöksiä, joten eläkelaitos katsoi, että kyseistä TEL:n soveltamiskäytäntöä ei voitu noudattaa.
EY:n sosiaaliturva-asetuksen keskeinen periaate on myös henkilöiden yhdenvertainen kohtelu. Asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltion alueella asuvat henkilöt, joihin asetusta sovelletaan, ovat jäsenvaltion lainsäädännön mukaan samojen velvoitteiden alaisia ja nauttivat samoja etuja kuin tämän valtion kansalaiset. Näin ollen TEL:a sovellettaessa tulee taata samat oikeudet ja asettaa samat velvoitteet myös muiden maiden kansalaisille kuin Suomen kansalaisille. TEL:n edellä tarkoitetun soveltamiskäytännön noudattaminen henkilöihin, joita EY:n sosiaaliturva-asetus koskee, johtaisi kansalaisuuteen perustuvaan syrjintään, mikä on EY:n sosiaaliturva-asetuksen vastaista.
Euroopan unionin Neuvosto on antaessaan asetuksen (ETY) N:o 859/2003 katsonut, että niin sanottujen kolmansien maiden kansalaisille tulee taata sellainen oikeudellinen asema, johon kuuluvat EU:n kansalaisten oikeuksiin mahdollisimman hyvin verrattavissa olevat oikeudet. Näin ollen eläkelaitos katsoi, että TEL:a sovellettaessa tulee sekä EU/ETA-kansalaisia että laillisesti EU-alueella asuvia niin sanottujen kolmansien maiden kansalaisia kohdella yhdenvertaisesti.
Suomen työeläkkeet maksetaan rajoituksetta ulkomaille 1.1.2003 alkaen.
A, B ja C hakivat muutosta eläkelaitoksen päätöksiin ja vaativat, että TEL:n soveltamiskäytännön mukaisesti A:han ei sovelleta TEL:a hänen työskenneltyään Suomessa 2.12.2004 - 30.11.2006.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut
Työnantaja on velvollinen järjestämään ja kustantamaan tämän lain mukaiset vähimmäisehdot täyttävän eläketurvan jokaiselle työntekijälleen, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden. Käytettävissä olevan selvityksen mukaan A, joka on Japanin kansalainen, on ennen Suomeen tuloaan työskennellyt Belgiassa noin puolitoista vuotta, jona aikana hän kuului Belgian sosiaaliturvajärjestelmän piiriin. Suomessa hänen on ollut tarkoitus työskennellä noin hieman alle kaksi vuotta. Johtajasopimuksen 2.12.2004 ja muun toimitetun selvityksen perusteella hänen on arvioitava olleen Suomessa työskennellessään työntekijäin eläkelain tarkoittamalla tavoin työntekijän asemassa. Suomen ja Japanin välillä ei ole voimassa olevaa sosiaaliturvasopimusta. Näin ollen A on vakuutettava työntekijäin eläkelain mukaisesti.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin. Vakuutusoikeus totesi lisäksi viitaten eläkelaitoksen päätökseen, että A:n työeläketurvan järjestämisestä vastuussa olevana työnantajana on pidettävä japanilaista B:tä.
Vakuutusoikeuden perustelut
Vakuutusoikeus hyväksyi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ja eläkelaitoksen päätösten perustelut.
Sovelletut säännökset
Sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettu neuvoston asetus (ETY) n:o 1408/71 1 artikla, 2 artikla, 3 artikla, 4 artikla, 13 artikla 1 kohta ja 2 kohta a alakohta, 14 artikla 2 kohta b alakohta
Neuvoston asetus (EY) N:o 859/2003 asetuksen (ETY) N:o 1408/71 ja asetuksen (ETY) 574/72 muuttamisesta soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan kolmansien maiden kansalaisia, joita kyseiset asetukset eivät jo koske yksinomaan heidän kansalaisuutensa vuoksi
Työntekijäin eläkelaki, joka oli voimassa 31.12.2006 saakka, 1 §
Osasto