Finnish Insurance Court dismissed appeal against labor pension board's refusal of vocational rehabilitation due to lack of disability threat.

Kysymys ammatillisen kuntoutuksen myöntämisen edellytyksistä.

Eläkelaitoksen päätös

Eläkelaitos hylkäsi A:n ammatillista kuntoutusta koskevan hakemuksen, koska eläkelaitoksen arvion mukaan hänellä oli riittävästi työkykyä työkokemustaan vastaavan työn tekemiseen. Heikkonäköisyydestä huolimatta merkittävää työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa ei lähitulevaisuudessa ollut. Tästä syystä hänellä ei ollut oikeutta työeläkeyhtiön tukemaan ammatilliseen kuntoutukseen.

Perusteluissaan eläkelaitos totesi, että A oli työskennellyt puoliperävaunuyhdistelmän kuljettajana Suomessa ja Manner-Euroopassa. Hänen työhönsä oli kuulunut ajamisen lisäksi muun muassa perävaunujen lastaaminen ja purkaminen. A:n terveydentilasta saadun selvityksen mukaan A:lla oli todettu oikeassa silmässä silmien synnynnäisen taittoisuuseron aiheuttama toiminnallinen heikkonäköisyys eikä silmän näkökyky riittänyt ammattiajolupaan. A:lla ei ollut todettu muita sairauksia. Siitä huolimatta, että A:n ammattitaitolupa oli menetetty, hänellä ei ollut merkittävää työkyvyttömyyseläkkeen uhkaa, vaan heikkonäköisyys aiheutti lähinnä työrajoitteita. Eläkelaitoksen arvion mukaan A:lla oli mahdollisuus aikaisempaa työkokemustaan hyödyntäen hakeutua hänen terveydentilalleen soveltuviin tehtäviin.

A haki eläkelaitoksen päätökseen muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta vaatien ammatillisen kuntoutuksen myöntämistä.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta kumosi eläkelaitoksen päätöksen ja totesi, että A:lla oli oikeus ammatilliseen kuntoutukseen sekä palautti asian eläkelaitokseen päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

Ammatillisen kuntoutuksen edellytykset:

Työntekijän oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, edellyttää ensinnä, että työntekijällä on olemassa uhka työntekijän eläkelain 35 §:n 1 momentissa tarkoitetusta työkyvyttömyydestä. Oikeus kuntoutukseen edellyttää toiseksi sitä, että työntekijällä on työskentelystä saatuja ansioita siten, että hänen työntekijän eläkelain 76 §:ssä tarkoitetut tulevan ajan ansionsa ovat vähintään 25 133,40 euroa ja kolmanneksi sitä, että työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.

Uhkan on oltava todennäköinen ja se tulee perustua asianmukaisesti todettuun sairauteen, vikaan tai vammaan. Työkyvyttömyyden uhkalla siis tarkoitetaan tilannetta, jossa on todennäköistä, että työntekijälle lähivuosina, vaikka hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen toteutuksen mahdollisuudet otetaan huomioon, ilman ammatillista kuntoutusta tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke.

Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon hakijan ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, vakiintuminen työelämään sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä.

Kuntoutusedellytysten arvioimisen perusteeksi saadut tiedot ja johtopäätös oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen:

A on toiminut yhdistelmäajoneuvon kuljettajana 22 vuotta. Näön heikkouden perusteella hänen ajo-oikeuttaan on alennettu, eikä A:lla ole sen vuoksi edellytyksiä jatkaa entisessä ammatissaan. Sijoittuminen aikaisempaan ansiotasoon nähden kohtuulliseen ammattiin edellyttää A:lta ainakin kurssimuotoista ammatillista kuntouttamista.

Muutoksenhakulautakunta katsoo, että A:lla on työkyvyttömyyden uhka ottaen huomioon hänen ikänsä, kouluttamattomuutensa sekä yksipuolisen aikaisemman ansiotoimintansa sekä näön heikkouden. Tästä syystä A:lla on oikeus saada ammatillista kuntoutusta.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Eläkelaitos haki muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati päätöksen kumoamista. Eläkelaitos totesi, että A:lla todettu heikkonäköisyys aiheuttaa hänelle esteen toimia entisessä yhdistelmäajoneuvon kuljettajan ammatissa, mutta se ei eläkelaitoksen arvion mukaan aiheuta työkyvyttömyyden uhkaa. Hän voi toimia autonkuljettajana sellaisissa töissä, missä hänellä säilynyt AB-ajokortti ja ajolupa on riittävä. A:n sairaus ei ole sellainen, jonka perusteella hänelle noin viiden vuoden sisällä tulisi myönnettäväksi työkyvyttömyyseläke, ellei ammatillista kuntoutusta myönnetä. Eläkelaitoksen mielestä kuntoutuksen perusedellytys, eli työkyvyttömyyden uhka, ei A:n hakemuksen yhteydessä täyty ja tästä syystä työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätös olisi kumottava.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus ei muuttanut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.

Lainkohta

Työntekijän eläkelaki 25 §

Osasto