Legislator Case Law & Legislation
VakO 6.6.2008/2978:2006 AI generated

Child's pre-existing ADHD and injury prevented expected higher education, entitling loss of earning capacity claim.

Case Number VakO 6.6.2008/2978:2006
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Insurance Court reversed the State Office's dismissal, ruling that the claimant was entitled to loss of earning capacity compensation. Although the claimant had pre-existing ADHD symptoms before the accident, the court found the injury exacerbated these conditions, making higher education and subsequent employment unlikely. Consequently, the court determined that a loss of earning capacity occurred and ordered the State Office to reconsider the claim based on this new finding.

Legislator headnote

AI generated

Rikosvahinkolain 5 §:n 1 momentin 2 kohta; alle 18-vuotiaan vammautuneen kohdalla pyritään todellisen vahingon korvaamiseen, ja jos vamma heikentää kouluttautumiskykyä niin, että korkeampi koulutus todennäköisesti olisi jäänyt saamatta, aiheutuu ansionmenetystä.

Keywords

AI generated
loss of earning capacity child victim pre-existing condition ADHD symptoms higher education expectation criminal damage compensation loss of future income

Cited Legislation

AI generated
Rikosvahinkolain 5 § 1 momentti 2 kohta
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys siitä, aiheutuiko alaikäiselle rikoksen uhrille pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä rikosvahinkolain nojalla korvaukseen oikeuttavaa ansionmenetystä.

Esitiedot

A oli 11-vuotiaana 31.3.1994 loukkaantunut lasketteluturmassa. Turman seurauksena hänelle oli aiheutunut muun muassa aivovamma ja vasemman silmän menetys. Saamiensa vammojen vuoksi A on tullut pysyvästi työkyvyttömäksi ja hän on ollut työkyvyttömyyseläkkeellä 1.6.2000 lukien.

A haki Valtiokonttorilta korvausta ansionmenetyksestä 1.1.2005 alkaen.

Valtiokonttorin ratkaisu

Valtiokonttori hylkäsi hakemuksen.

Valtiokonttorin perustelut

Työansion menetystä koskeva korvausvaatimus hylätään, koska hakijalle ei ole aiheutunut rikosvahinkolaissa korvattavaksi säädettyä työnansion menetystä. Hakija oli ruumiinvamman sattuessa 11-vuotias koululainen eikä siis tuolloin opiskellut missään ammattiin valmistavassa oppilaitoksessa.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta Valtiokonttorin päätökseen ja vaati ansionmenetyksen korvaamista 975 eurolla kuukaudessa vuoden 2000 tasossa indeksikorotuksin ja vähennettynä hänen toteutuneilla ansiolla 1.6.2005 lukien.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Valtiokonttorin päätöstä muutettiin ja A:lla katsottiin olevan oikeus ansionmenetyskorvaukseen, mikäli muut ansionmenetyskorvauksen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Asia palautettiin Valtiokonttorille tästä päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Rikosvahinkolain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan, sellaisena kuin se oli voimassa 15.3.1997 alkaen, henkilövahingon kärsineelle suoritetaan korvaus tulojen ja elatuksen vähentymisestä, jolloin korvaus on enintään 660 markkaa päivältä vähennettynä vahingonkärsineelle samalta ajalta mahdollisesti tulevalta tulolla tai elatuksella.

Vakuutusoikeus toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen mukaan A on 31.3.1994 tapahtuneessa lasketteluonnettomuudessa saanut avomurtuman pään vasemmalle puolelle silmäkuopan seutuun ja lisäksi vasemman otsalohkon alueella on todettu laaja aivoruhjevamma ja muutoksia myös oikealla puolella. Vamman jälkeen tehdyissä neuropsykologisissa tutkimuksissa A:lla on todettu tyypillisinä aivojen etulohkovammaan sopivina oireina muun muassa keskittymisvaikeuksia ja kielellisen tuottamisen vaikeuksia. Esitetyn selvityksen perusteella A:lla on kuitenkin ollut jo ennen onnettomuutta saman tyyppisiä hankalia oireita, joiden vuoksi hän on ollut sairaalatutkimuksissa vuosina 1991 - 1993. Esitetyn selvityksen perusteella A:lla on jo ennen lasketteluturmaa todettu ADHD:hen soveltuva oirekuva, jota onnettomuuden on arveltu voimistaneen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A on onnettomuudessa saamiensa vammojen vuoksi tullut työkyvyttömäksi ja Kansaneläkelaitos on 29.5.2001 antamallaan päätöksellä myöntänyt hänelle työkyvyttömyyseläkkeen 1.6.2000 alkaen.

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että vahingonkorvauslain mukaista korvausta ansionmenetyksestä arvioitaessa tulee lähtökohdaksi ottaa ansiotulo, jonka vahingonkärsinyt olisi saanut ilman vahinkotapahtumaa. Myös alle 18-vuotiaana vammautuneen kohdalla pyritään todellisen vahingon korvaamiseen.

Vakuutusoikeus katsoo, että A:lla jo ennen onnettomuutta todetut ADHD-oireet ovat olleet sen asteisia, että pelkästään jo ne olisivat heikentäneet hänen kouluttautumiskykyään. Esitetyn selvityksen perusteella ei voida pitää todennäköisenä, että A olisi oppivelvollisuuden päättymisen jälkeen kyennyt hankkimaan vaativamman ammattikoulutuksen tai suorittamaan korkeakoulututkinnon. Perussairaudestaan huolimatta A olisi kuitenkin todennäköisesti kouluttautunut edellä mainitut rajoitukset huomioon ottaen ja työllistynyt normaalisti, mikäli hän ei olisi vammautunut lasketteluonnettomuudessa. Näin ollen A:lle on katsottava aiheutuneen rikoksen johdosta ansionmenetystä, joka tulee korvata rikosvahinkolain nojalla.

Osasto