Insurance court dismissed appeal; prior disability hearing participation did not create bias; oral hearing deemed unnecessary due to sufficient written evidence.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen X oli osallistunut A:n työkyvyttömyyseläkevalituksen käsittelyyn työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa ennen ammattitautiasiassa annetun ratkaisun antamista. A teki vakuutusoikeudessa esteellisyysväitteen X:stä, joka hylättiin, koska työkyvyttömyyseläke- ja ammattitautiasiassa ratkaisuperusteet ovat erilaiset eikä X siten ollut voinut muodostaa ennakkoasennetta ammattitautiasiasta osallistumalla työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyyn.

Kysymys asiassa oli lisäksi suullisen käsittelyn tarpeellisuudesta vakuutusoikeudessa sekä siitä, oliko A:lla sellaista työperäistä hengityselinten sairautta, joka oikeuttaa korvaukseen ammattitautilain nojalla.

Esitiedot

A oli työskennellyt Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön palveluksessa vuodesta 1985 ja hänellä oli ilmennyt 1990-luvun alkupuolelta lähtien erilaisia hengitystieoireita. A:n työtiloissa oli todettu kosteus- ja homevaurioita. A oli ollut Työterveyslaitoksella tutkittavana oireiden vuoksi useita kertoja vuosina 2002-2004.

Vakuutuslaitos oli päätöksellään hylännyt A:n korvausvaatimuksen ja katsonut, että tutkimukset eivät olleet osoittaneet A:n oireiden aiheutuvan ammattitaudista.

A valitti vakuutuslaitoksen päätöksestä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

A:ta oli tutkittu 1990-luvun alkupuolelta asti hänellä todettujen hengitystieoireiden, päänsäryn ja niveloireiden johdosta. Vaikka A:n voidaan todeta altistuneen työssä kosteusvaurioille, ei tehdyissä perusteellisissakaan tutkimuksissa ole kuitenkaan voitu todeta ammattitautina korvattavaa työperäistä astmaa, ODTS-oireyhtymää tai muutakaan ammattitautina korvattavaa sairautta. Kysymyksessä ei ole myöskään todennäköisesti työperäisistä tekijöistä pääasiallisesti aiheutunut muun kuin ammattitaudiksi katsottavan sairauden olennainen paheneminen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeuteen

A haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan 1.2.2006 antamaan päätökseen ja vaati, että hänelle myönnetään tapaturmavakuutuslain mukainen korvaus hengityselinten sairauksista. A vaati lisäksi suullisen käsittelyn toimittamista vakuutusoikeudessa asiassa annetun lääketieteellisen selvityksen arvioimiseksi. A katsoi myös, että tapaturma-asian käsittelyyn osallistunut X oli mahdollisesti ollut esteellinen hänen osallistuttuaan A:ta koskeneen 23.1.2006 ratkaistun eläkevalituksen käsittelyyn työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Vakuutusoikeus hankki asian selvittämiseksi viran puolesta asiantuntijalausunnon keuhkosairauksien erikoislääkäriltä, professori Tukiaiselta.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Väite X:n esteellisyydestä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenenä hylättiin.

Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylättiin.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Esteellisyysväitettä koskeva ratkaisu:

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa sovellettavan hallintolainkäyttölain 76 §:n mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä on voimassa soveltuvin osin, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tuomari on esteellinen, jos hän on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin mukaan tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä puolueettomuusvaatimuksen on katsottu merkitsevän sekä subjektiivista että objektiivista puolueettomuutta. Edellinen tarkoittaa sitä, ettei tuomarilla ole tosiasiallisesti ennakkokäsitystä asiasta tai halua edistää oikeudenkäynnin toisen osapuolen etua ja jälkimmäinen sitä, ettei objektiivisesti arvioiden synny oikeutettua epäilyä tuomioistuimen puolueettomuudesta. Tuomioistuimen ei ainoastaan pidä olla puolueeton, vaan sen on myös näytettävä puolueettomalta ulospäin.

A oli valituksessaan vakuutusoikeudelle kiinnittänyt huomiota siihen, että tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa hänen valituksensa käsittelyyn oli osallistunut X, joka oli ollut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan jäsen sen käsiteltyä A:n eläkeasian 23.1.2006 annetulla päätöksellä. Asiassa on siten arvioitava, voidaanko työkyvyttömyyseläkeasia katsoa oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin samaksi asiaksi tapaturmavakuutusta koskevan valituksen kanssa. Lisäksi asiassa on harkittava, onko X:n puolueettomuuden katsottava muutoin sillä tavoin vaarantuneen, että hänet tulee katsoa esteelliseksi oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin perusteella edellä mainitut Euroopan ihmisoikeussopimuksesta johtuvat velvoitteetkin huomioon ottaen.

X oli osallistunut A:n työkyvyttömyyseläkeasian käsittelyyn ennen tapaturma-asiassa annetun päätöksen antamista. Hänen mahdollista ennakkoasennettaan ja siitä aiheutuvaa esteellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että työkyvyttömyyseläkeasiassa ja tapaturma-asiassa sovelletaan eri lainsäädäntöä. Lisäksi työkyvyttömyyseläkeasia arvioidaan tapaturma-asiasta poikkeavasti, sillä työeläkelainsäädännön perusteella henkilön työkykyä arvioidaan kokonaisuutena, jolloin yksittäisellä sairaudella tai vammalla ei ole ratkaisevaa merkitystä eikä myöskään sillä, onko vamma tai sairaus syy-yhteydessä työpaikan olosuhteisiin.

A:n tapauksessa hänen työkyvyttömyyseläkevalitukseensa annetulla ratkaisulla ei ole ollut sitovuutta arvioitaessa hänen oikeuttaan tapaturmavakuutuslainsäädännön mukaiseen korvaukseen. Työkyvyttömyyseläkevalitukseen annetulla työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisulla ei myöskään ole otettu kantaa sellaisiin seikkoihin, joilla olisi ollut merkitystä käsiteltäessä A:n tapaturma-asiaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Edellä lausutun perusteella vakuutusoikeus totesi, että X ei ole osallistunut työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa saman asian käsittelyyn oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin eikä häntä siten mainitun lainkohdan perusteella voida katsoa esteelliseksi. X ei ole myöskään työkyvyttömyyseläkeasian käsittelemiseen osallistumalla voinut tapausten ratkaisujen kannalta erilaisten arviointiperusteiden vuoksi muodostaa ennakkoasennetta A:n tapaturma-asian kannalta olennaisista seikoista siten, että hänen puolueettomuutensa voitaisiin katsoa muutoin vaarantuneen arvioitaessa asiaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohdan perusteella.

Suullista käsittelyä koskeva ratkaisu:

Hallintolainkäyttölain 38 §:n mukaan asianosaisen pyytämä suullinen käsittely on toimitettava. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.

A:n asiassa kysymys on siitä, onko A:lla todettavissa tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla korvaukseen oikeuttavia hengityselinten sairauksia, joihin hän on asiassa vedonnut. Ammattitautiasiassa korvausharkinta perustuu erityisesti lääketieteelliselle selvitykselle, jonka perusteella työperäisen altistumisen ja asianosaisella todettujen sairauksien välistä syy-yhteyttä arvioidaan lääketieteellisiä kokemussääntöjä hyödyntämällä. A on asiassa esittänyt kattavasti häntä hoitaneiden lääkäreiden lausuntoja sekä muuta selvitystä terveydentilastaan sekä hänen työpaikallaan todetuista kosteus- ja homeongelmista. Vakuutusoikeus katsoo, että asiassa esitetyn kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston laajuus ja kattavuus huomioon ottaen suullisella käsittelyllä ei ole hankittavissa olennaista uutta selvitystä asian arvioimiseksi.

Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että johtopäätösten tekeminen syy-yhteyden olemassaolosta lääketieteellisen selvityksen pohjalta kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan eikä vakuutusoikeus ole sidottu asianosaista hoitaneiden lääkäreiden arvioihin asiasta. Näin ollen suullinen käsittely ei ole tarpeen myöskään A:ta hoitaneiden lääkäreiden omien arvioiden kuulemiseksi. Edellä mainituin perustein vakuutusoikeus katsoo, että suullinen käsittely A:n asiassa on ilmeisen tarpeeton.

Asiaratkaisu:

Vakuutusoikeus hyväksyi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut.

Osasto