Insurance court dismisses appeal when a municipal pension board member is deemed biased due to full-time work at the National Pension Fund.

Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain (KVTEL) mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevan valitusasian ratkaisemiseen osallistuneen kuntien eläkelautakunnan (nykyisin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta) lääkärijäsenen katsottiin olleen esteellinen, koska hän toimi päätoimisesti Kansaneläkelaitoksen ylilääkärinä ja Kansaneläkelaitos oli antanut muutoksenhakijalle päätöksen hänen oikeudestaan kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Esitiedot

A haki työkyvyttömyyseläkettä Kuntien eläkevakuutukselta. Kuntien eläkevakuutus hylkäsi A:n työkyvyttömyyseläkehakemuksen. A haki Kuntien eläkevakuutuksen päätökseen muutosta kuntien eläkelautakunnalta, joka hylkäsi A:n valituksen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki vakuutusoikeudelta muutosta kuntien eläkelautakunnan päätökseen ja vaati työkyvyttömyyseläkkeen myöntämistä.

Vakuutusoikeus pyysi edellä selostetun esteellisyysväitteen johdosta selityksen kuntien eläkelautakunnalta sekä sen jäsenenä A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen osallistuneelta Antti Huunan-Seppälältä.

Kuntien eläkevakuutuksen eläkeasiamies antoi lausuntonsa esteellisyysväitteestä annettujen selitysten johdosta katsoen, ettei Huunan-Seppälän puolueettomuuteen kohdistettua epäilyä voida pitää perusteltuna, eivätkä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset olleet asian käsittelyssä vaarantuneet.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutusoikeus katsoi Antti Huunan-Seppälän olleen esteellinen osallistumaan A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen kuntien eläkelautakunnan jäsenenä. Kuntien eläkelautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle esteettömässä kokoonpanossa viivytyksettä uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeuden perustelut

1. Asiassa sovelletaan, mitä kunnallisen eläkelain 154 §:ssä ja 155 §:ssä, sellaisina kuin ne olivat voimassa 31.12.2006 saakka, on säädetty kuntien eläkelautakunnasta sekä asian käsittelystä kuntien eläkelautakunnassa. Kunnallisen eläkelain 155 §:n 4 momentin mukaan asian käsittelyssä kuntien eläkelautakunnassa sovelletaan hallintolainkäyttölakia, jollei erikseen toisin säädetä. Hallintolainkäyttölain 76 §:n mukaan valitusasiaa käsittelevän henkilön esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa. Kuntien eläkelautakunnan jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.

2. Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tuomari ei saa käsitellä asiaa, jos hän on oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa tarkoitetuin tavoin esteellinen.

4. Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa on oikeudenkäymiskaaren 13 luvussa säädetyn lisäksi otettava huomioon Euroopan neuvoston piirissä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artiklasta ilmenevät oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö. Henkilön oikeuksista päätettäessä on jokaisella edellä mainitun yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleen mukaan oikeus oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa. Matti Pellonpää on teoksessaan Euroopan ihmisoikeussopimus (neljäs, uudistettu painos, 2005) katsonut, etteivät edellä mainitussa yleissopimuksessa oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset sinänsä estä tuomarin tehtävän hoitamista sivutoimena edellyttäen kuitenkin, etteivät päätoimeen liittyvät tehtävät yksittäistapauksessa horjuta tuomarin objektiivista puolueettomuutta.

6. Oikeuskäytännössä on muun muassa vakuutusoikeuden 10.9.1998 asiassa dnro 6785/97/2880, 28.2.2001 asiassa dnro 9775/99/493 ja 5.6.2001 asiassa dnro 787/2000/1372 antamien ratkaisujen myötä edellytetty, että myös muutoksenhakulautakunnissa, joissa käsitellään erilaisia sosiaalivakuutusasioita, noudatettavan menettelyn tulee täyttää oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetut vaatimukset.

7. Arvioitaessa kuntien eläkelautakunnan jäsenen Antti Huunan-Seppälän esteellisyyttä A:n työkyvyttömyyseläkeasiaa ratkaistaessa on otettava huomioon, että A on hakenut sekä kansaneläkelaissa tarkoitettua työkyvyttömyyseläkettä että työkyvyttömyyseläkettä ansioeläkejärjestelmän piiristä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain perusteella. Esitetyn selvityksen mukaan A:n pääasiallinen eläketurva muodostuisi kansaneläkelaissa tarkoitetusta eläkkeestä.

10. Arvioitaessa asiassa Huunan-Seppälän objektiivista puolueettomuutta on otettava huomioon, että Huunan-Seppälä on toiminut päätoimisesti Kansaneläkelaitoksen ylilääkärinä samaan aikaan, kun hän on osallistunut sivutoimessaan A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen kuntien eläkelautakunnan jäsenenä. Tähän nähden on otettava huomioon, että kuntien eläkelautakunnan A:n työkyvyttömyyseläkeasiassa antamasta ratkaisusta saattoi edellä (kappale 8) mainituista syistä aiheutua Kansaneläkelaitokselle ainakin välillistä hyötyä tai vahinkoa.

11. A on 23.5.2002 päivätyssä työkyvyttömyyseläkehakemuksessaan ilmoittanut hakevansa sekä ansioeläkettä että kansaneläkettä. Kansaneläkelaitos oli 15.7.2002 antamallaan päätöksellä hylännyt A:n hakemuksen kansaneläkelaissa tarkoitetun työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisestä. Asiakirjoista ilmenee, että Kansaneläkelaitoksen 15.7.2002 antaman päätöksen sisältö oli ollut kuntien eläkelautakunnan tiedossa A:n työkyvyttömyyseläkeasiaa ratkaistaessa.

13. Ratkaistaessa henkilön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen on keskeistä henkilön työkyvyn arvioinnin lääketieteellinen perusta. Asiassa sovellettavan (kappale 1) kunnallisen eläkelain 154 §:n 2 momentin mukaan kuntien eläkelautakunnan jäsenistä yhden tulee olla lääkäri. Vakuutusoikeus on Huunan-Seppälän esteellisyyttä arvioidessaan ottanut huomioon sen, että Huunan-Seppälä osallistui A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen kuntien eläkelautakunnan lääkärijäsenenä.

14. Edellä esitetyistä syistä Huunan-Seppälän päätoimi Kansaneläkelaitoksen ylilääkärinä suhteessa hänen sivutoimeensa kuntien eläkelautakunnan jäsenenä on ollut omiaan antamaan ulkopuolisille perustellun aiheen epäillä hänen objektiivista puolueettomuuttaan kuntien eläkelautakunnan jäsenenä siinä määrin, että vakuutusoikeus katsoo hänen olleen esteellinen osallistumaan A:n työkyvyttömyyseläkeasian ratkaisemiseen kuntien eläkelautakunnan jäsenenä.

Oikeusohjeet

Oikeudenkäymiskaari 13 luku 1 § 1 mom. ja 7 § 3 mom.

Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi 6 artikla 1 kappale

Hallintolainkäyttölaki 76 §

Kunnallinen eläkelaki 154 § ja 155 §, sellaisina kuin ne olivat voimassa 31.12.2006 saakka

Osasto