Court dismisses interest claim on overpaid adult education support due to public law debt nature.

Vakuutusoikeus katsoi, että Koulutusrahaston myöntämän aikuiskoulutustuen takaisinperinnässä oli kysymys julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvasta velkasuhteesta, johon ei voida soveltaa korkolakia. Kun velvollisuudesta maksaa viivästyneelle saatavalle korkoa ei ollut säädetty aikuiskoulutustuen osalta muuallakaan laissa, Koulutusrahaston päätökseen sisällytetyn velvoitteen viivästyskoron perimisestä viivästyneelle saatavalle katsottiin olleen lakiin perustumaton.

Esitiedot

Koulutusrahasto oli antamallaan päätöksellä evännyt A:lta oikeuden aikuiskoulutustukeen ja päättänyt periä häneltä takaisin maalis-, huhti- ja marraskuulta 2003 aiheettomasti maksetun aikuiskoulutustuen yhteensä 2.653,11 euroa. Koulutusrahaston päätöksessä oli määrätty, että viivästyneelle saatavalle peritään viivästyskorkoa 9,5 prosenttia, mikäli A ei maksa takaisin takaisinperittävää aikuiskoulutustukea 22.3.2005 mennessä.

A valitti päätöksestä työttömyysturvalautakuntaan.

Työttömyysturvalautakunnan ratkaisu

Työttömyysturvalautakunta hylkäsi valituksen.

Perustelut

Jos aikuiskoulutustuesta annetun lain mukaista etuutta on maksettu aiheetta ja määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin. Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä etuuden aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai törkeästä tuottamuksesta taikka jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

A:lle on maksettu aiheettomasti aikuiskoulutustukea maalis-, huhti- ja marraskuussa 2003 yhteensä 2.653,11 euroa. Varatusta tilaisuudesta huolimatta A ei ole toimittanut pyydettyä selvitystä nykyisistä sosiaalisista ja taloudellisista oloistaan. Asiassa saatu selvitys huomioiden valitus ei anna aihetta luopua aiheettoman liikamaksun takaisinperinnästä.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta työttömyysturvalautakunnan päätökseen. A ilmoitti, ettei hän ollut tiennyt tai ymmärtänyt, että hän voisi esittää sosiaalilautakunnan tai muun luotettavan selvityksen sen hetkisistä taloudellisista oloistaan.

Vakuutusoikeuden varattua siihen tilaisuuden A toimitti selvityksiä taloudellisista olosuhteistaan.

Koulutusrahasto antoi lausuntonsa pitäen kohtuullisena, että takaisinperinnästä luovutaan 1.000 euron suuruiselta osalta, jolloin A:lta perittävän liikamaksun suuruus olisi 1.653,11 euroa.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Työttömyysturvalautakunnan päätöstä muutettiin siten, että A:lta määrättiin perittäväksi takaisin liikaa maksetusta aikuiskoulutustuesta 1.653,11 euroa. Takaisinperintäpäätökseen sisällytetty velvoite viivästyskoron suorittamisesta poistettiin lakiin perustumattomana. Asia palautettiin Koulutusrahastolle toimenpiteitä varten. Valitus hylättiin enemmälti.

Vakuutusoikeuden perustelut

Takaisinperintä:

Vakuutusoikeus katsoo, että A:n taloudellisesta tilanteestaan esittämä selvitys ja takaisinperintään johtaneet syyt huomioon ottaen takaisinperinnästä luopumista Koulutusrahaston esittämällä tavalla 1.653,11 euroa ylittävältä osalta on pidettävä kohtuullisena. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella takaisinperinnästä olisi syytä luopua enemmälti.

Viivästyskorko:

Koulutusrahaston päätöksessä on määrätty, että viivästyneelle saatavalle peritään viivästyskorkoa 9,5 prosenttia, mikäli A ei maksa takaisin takaisinperittävää aikuiskoulutustukea 22.3.2005 mennessä. Aikuiskoulutustuesta annetussa laissa ei ole säädetty velvollisuudesta maksaa korkoa viivästyneelle saatavalle. Siinä ei ole myöskään koronmaksuvelvollisuuteen liittyen viitattu muuhun lakiin. Sen vuoksi vakuutusoikeus katsoo, että takaisinperittävälle aikuiskoulutustuelle voidaan periä korkoa ainoastaan, jos tähän saatavaan voidaan soveltaa korkolain säännöksiä.

Koulutusrahaston toiminnasta on säädetty laissa. Koulutusrahastosta annetun lain mukaan se on työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tarkoituksena on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Koulutusrahasto myöntää ammattitutkintostipendejä ja aikuiskoulutustukea. Koulutusrahasto soveltaa hallintolakia sen hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Koulutusrahaston toimintaa valvoo vakuutusvalvontavirasto.

Koulutusrahaston myöntämän aikuiskoulutustuen perusosa maksetaan valtion varoista ja ansio-osan sekä rahaston hallintokulujen rahoituksesta vastaa työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa mainittu työttömyysvakuutusrahasto. Aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksistä ja sen myöntämisessä noudatettavasta menettelystä on säädetty laissa.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että työttömyyskassan maksaman työttömyyspäivärahan takaisinperinnässä on kysymys julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvasta velkasuhteesta, johon ei korkolain 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaisesti sovelleta korkolakia. Työttömyyskassojen ja Koulutusrahaston tehtävistä on säädetty laissa. Niiden myöntämien etuuksien rahoitus ja toiminnan valvonta vastaavat toisiaan. Työttömyyspäiväraha ja aikuiskoulutustuki ovat laissa säädettyjä toimeentuloa turvaavia etuuksia. Nämä ja edellä Koulutusrahaston toiminnasta kerrotut seikat huomioon ottaen vakuutusoikeus katsoo, että Koulutusrahaston myöntämän aikuiskoulutustuen takaisinperinnässä on kysymys julkisoikeudellisesta perusteesta johtuvasta velkasuhteesta, johon ei voida soveltaa korkolakia. Kun velvollisuudesta maksaa viivästyneelle saatavalle korkoa ei ole säädetty aikuiskoulutustuen osalta muuallakaan laissa, viivästyskorkovelvoite on lakiin perustumaton.

Lainkohdat

Laki aikuiskoulutustuesta 9 § ja 21 §

Korkolaki 1 § 2 mom. 1 kohta

Osasto