Student housing allowance granted where employer-deducted rent met statutory fixed monthly expense requirements.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe insurance court reversed the appeals board's dismissal, ruling that the student was entitled to a housing allowance based on rent deducted from his salary. Although the appeals board rejected the claim due to a lack of explicit rent payment records, the court found the employer-deducted arrangement constituted a valid sublet relationship under housing law. Consequently, the court determined the fixed monthly expenses derived from the sublet agreement satisfied the statutory criteria for the allowance.
Legislator headnote
AI generatedOpintotukilain 14 § 1 mom. ja 14 a § 1 mom.; A student is entitled to a housing allowance if they reside in a rented or housing right apartment, where the allowance amount is 80 percent of the monthly rent or equivalent fixed expenses, and a sublet relationship established under the housing rental act satisfies the requirement for fixed monthly expenses even if paid via salary deduction.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
A oli tehnyt alivuokrasopimuksen työnantajansa kanssa. Sopimuksen mukaan vuokranmaksu toteutettiin palkanmaksun yhteydessä siten, että tietty työtuntimäärä vastasi kuukausivuokraa. A:lla katsottiin olevan vuokrasopimukseen perustuvia kiinteän suuruisia kuukausittaisia asumismenoja, minkä vuoksi hän oli oikeutettu asumislisään opintotukilain 14 §:n 1 momentin ja 14 a §:n 1 momentin nojalla.
Esitiedot
Opintotukilautakunta hylkäsi A:n opintotuen asumislisän, koska A:n ei voitu katsoa asuvan vuokralla asuntoedusta johtuen.
A haki opintotukilautakunnan päätökseen muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnalta. A kertoi asuneensa työnantajalta vuokraamassaan asunnossa, laatineensa alivuokrasopimuksen ja sopineensa kuukausivuokrasta, joka vähennettiin suoraan hänen palkastaan. A totesi, että hänen palkkalaskelmassaan täytyi olla merkintä samansuuruisesta asuntoedusta, koska muutoin käytäntö olisi lainvastainen, sillä kaikesta ansiotyöstä on velvollisuus maksaa ennakonpidätystä. A:n käsityksen mukaan asumislisän myöntöperusteena oli vuokra-asunto, johon hänellä oli vuokrasopimus sekä tosite vuokranmaksusta. A:lle oli kerrottu, että asumislisän takaisinperinnän syy oli asuntoetu palkkalaskelmassa. A ei täysin ymmärtänyt, millä perusteella tämä esti asumislisän saannin, kun hän oli maksanut kuitenkin asunnosta normaalisti vuokraa. Vuokra oli vain vähennetty palkasta.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan ratkaisu
Opintotuen muutoksenhakulautakunta hylkäsi A:n valituksen.
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan perustelut
Asumislisään on oikeutettu opiskelija, joka asuu vuokra- tai asumisoikeusasunnossa.
Asumislisän määrä on 80 prosenttia kuukausivuokrasta, käyttövastikkeesta taikka niihin rinnastettavista vuokrasopimuksen tai asumisoikeussopimuksen mukaisista kiinteän suuruisista kuukausittaisista asumismenoista.
A:n esittämän palkkalaskelman mukaan hänellä on asuntoetu, joka on osa hänen bruttopalkkaansa.
Opintotuen muutoksenhakulautakunta katsoo, että A ei ole esittänyt selvitystä siitä, että hän maksaisi vuokraa, ja että hänellä siten olisi opintotukilain 14 a §:ssä tarkoitettuja asumismenoja. A ei ole siten oikeutettu asumislisään.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja katsoi olevansa oikeutettu asumislisään. A kertoi maksaneensa vuokraa tehdyillä työtunneilla. A:n mukaan asiassa ei ollut mitään eroavaisuutta verrattuna siihen, että hänelle olisi maksettu palkka kokonaisuudessaan ja sen jälkeen hän olisi maksanut vuokran määrän työnantajansa tilille. A liitti valitukseensa palkkakortteja ja tuntikirjauksia.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätöstä muutettiin siten, että A:lla katsottiin olevan opintotukilain 14 a §:n 1 momentissa tarkoitettuja vuokrasopimukseen perustuvia kiinteän suuruisia kuukausittaisia asumismenoja, jotka oli otettava huomioon asumislisää määrättäessä. Asia palautettiin opintotukilautakunnalle vakuutusoikeuden päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten.
Vakuutusoikeuden perustelut
Vakuutusoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella A:n oikeus käyttää kyseessä olevaa huoneistoa asuntonaan on perustunut asuinhuoneiston vuokrauksesta annetussa laissa tarkoitettuun alivuokrasuhteeseen. A:n ja hänen työnantajansa välisenä tehdyn alivuokrasopimuksen mukaan vuokranmaksu toteutetaan palkanmaksun yhteydessä siten, että vuokran määrä rinnastuu työntekijän tekemään työpanokseen. Työsopimuksen mukaan työpanoksen määrä, joka vastaa asuntoetua, on 55 tuntia kuukaudessa. A:n vakuutusoikeudelle toimittaman palkkakuitin mukaan A:n asuntoedun määrä on 362,72 euroa. Vakuutusoikeus katsoo, että A:lla on ollut vuokrasopimukseen perustuvia kiinteän suuruisia kuukausittaisia asumismenoja, minkä vuoksi hän on tällä perusteella oikeutettu asumislisään opintotukilain 14 §:n 1 momentin ja 14 a §:n 1 momentin nojalla.
Lainkohdat
Opintotukilaki (65/1994) 14 § 1 mom. ja 14 a § 1 mom.
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (481/1995) 1 § 1 mom., 34 § 2 mom., 80 § ja 86 §
Osasto