Court ruled temporary contracts without valid reason constitute permanent employment, excluding the short-term workers' pension law.

Työsuhdetta pidettiin toistaiseksi voimassa olevana ja näin ollen pysyvänä ja ympärivuotisena. Koska lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (LEL) ei koske pysyvässä ja ympärivuotiseksi tarkoitetussa työsuhteessa olevaa työntekijää, työsuhteeseen ei voitu soveltaa LEL:a.

Esitiedot

Eläketurvakeskukselta oli pyydetty ratkaisua siitä, mitä työeläkelakia A:han oli sovellettava siltä osin kuin hän oli työskennellyt X:n tiepiirin, Tielaitos Tuotannon ja Tieliikelaitoksen palveluksessa 8.8.1978 alkaen.

Eläketurvakeskus katsoi päätöksessään, että A:n työskentelyyn oli sovellettava 8.8.1978 alkaen lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelakia 31.3.1997 saakka. A ei ole kuulunut LEL:n piirin 1.4.1997 alkaen.

A haki muutosta eläkelautakunnalta ja vaati, että hänen työsuhteensa vakuutetaan valtion eläkelain (VEL) mukaan 31.7.1979 alkaen LEL:n sijasta. A katsoi, että hänen työsopimuksensa oli muuttunut toistaiseksi voimassa olevaksi 31.7.1979. A totesi virheen tapahtuneen siinä, että työsopimukset oli tehty "määräajaksi toistaiseksi voimassa oleviksi" niin kutsutuilla ketjusopimuksilla. A:n mukaan työsopimukset ja hänen työsuhteensa samaan työantajaan, valtioon, oli ollut yhtäjaksoisesti voimassa 31.7.1979 lähtien koko ajan. A on vielä todennut, että ketjusopimukset, jotka olivat olleet voimassa 10 vuotta, muutettiin työantajan toimesta toistaiseksi voimassa oleviksi, mutta tämä muutos oli jäänyt hoitamatta hänen osaltaan.

Eläkelautakunnan ratkaisu

Eläkelautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Eläkelautakunnan perustelut

A on tehnyt lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain soveltamispiiriin kuuluvaa työtä Tie- ja vesirakennuslaitoksen X:n tiepiirin palveluksessa määräaikaisten työsopimusten perusteella 31.3.1997 asti, joten eläkelautakunta katsoi, että A:n työskentelyyn tulee soveltaa LEL:a 31.3.1997 asti.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta eläkelautakunnan päätökseen ja vaati, että hänen työsuhteensa oli vakuutettava VEL:n mukaisesti ajalla 12.10.1981 - 31.3.1997.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Eläkelautakunnan valituksenalaista päätöstä ja Eläketurvakeskuksen antamaa päätöstä muutettiin siten, että A:n työskentelyyn päätöksissä mainittuina aikoina ei voitu soveltaa LEL:a 1.9.1984 alkaen. Valitus hylättiin enemmälti.

Vakuutusoikeuden perustelut

Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) (134/1962) 1 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle, joka työskentelee muun muassa maa-, vesi- ja talonrakennustyössä sekä maanparannustyössä, taikka, sikäli kuin asetuksella säädetään, muulla sellaisella alalla, jolle lyhytaikaiset työsuhteet ovat luonteenomaisia, on työnantajan kustannettava eläketurva vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta sekä tällaisen työntekijän omaisille perhe-eläketurva tämän lain mukaan.

LEL 1 §:n 2 momentin mukaan tämä laki ei kuitenkaan koske 2 kohdan mukaan pysyväksi ja ympäri vuoden kestäväksi tarkoitetussa työsuhteessa olevaa sellaista työntekijää, jolla työsuhteensa perusteella on oikeus työntekijäin eläkelain (TEL) 395/1961 1 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitettuun, muuhun kuin tähän lakiin taikka asetukseen tai eläkesääntöön perustuvaan eläkkeeseen.

Työsopimuslain (320/1970) 1.9.1984 voimaan tulleen 2 §:n 2 momentin (3.2.1984/125) mukaan määräaikainen työsopimus voidaan tehdä, jos työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava määräaikaista sopimusta edellyttävä seikka on siihen syynä tahi jos työnantajalla on muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä, perusteltu syy määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. Jos määräaikainen työsopimus on tehty muussa kuin edellä mainituissa tapauksissa tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin, pidetään sopimusta toistaiseksi voimassa olevana työsopimuksena.

Myöskään vakuutusoikeuden oikeuskäytännössä ei esimerkiksi asioissa Dnrot 6369/2002 ja 8572/2003 määräaikaisten työsopimusten solmimiseen ole katsottu olleen pätevää syytä ja näin ollen työskentelyyn ei ole voitu soveltaa LEL:a.

Vakuutusoikeus katsoo selvitetyksi, että A on ollut Tie- ja vesirakennuslaitoksen X:n tiepiirin palveluksessa 8.8.1978 - 30.4.1979 ja 31.7.1979 alkaen toistaiseksi. Ajanjaksolle 31.7.1979 - 31.3.1997 on tehty määräaikaisia työsopimuksia, joiden voimassaoloaikaa on jatkettu ilman katkoja. Sopimusten jatkoista on syntynyt ketjusopimuksia ja ketjuuntumisen johdosta sopimukset on muutettu toistaiseksi voimassa oleviksi työnantajan toimesta.

Vakuutusoikeus toteaa, että 1.9.1984 voimaan tulleen työsopimuslain 2 §:n 2 momentin mukaan määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana, jos sopimus on tehty määräaikaiseksi ilman laissa säädettyä perustetta tai jos määräaikaisia työsopimuksia on ilman pätevää syytä toistuvasti solmittu peräkkäin.

Vakuutusoikeus katsoo, että A:n osalta laissa tarkoitettua määräaikaista työsopimusta edellyttävää seikkaa tai perustetta määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen ei ole esitetty. Vaikka A:n työsopimukset ovat olleet määräaikaisia ja työmaakohtaisia, työsuhde on kuitenkin ollut luonteeltaan pysyvä ja se on tarkoitettu toistaiseksi voimassa olevaksi. A:n määräaikaiset työsopimukset ovat siten muodostuneet toistaiseksi voimassa olevaksi työsopimukseksi.

LEL ei koske pysyvää ja ympäri vuoden kestäväksi tarkoitetussa työsuhteessa olevaa työntekijää. Pysyvällä ja ympärivuotiseksi tarkoitetulla työsuhteella on katsottu tarkoitettavan samaa kuin toistaiseksi voimassa olevalla työsuhteella. Koska A:n työsuhdetta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana ja se on näin ollen pysyvä ja ympärivuotinen, vakuutusoikeus katsoo, ettei työsuhteeseen voida soveltaa LEL:a työsopimuslain muutoksesta 1.9.1984 alkaen.

Lainkohdat

Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki (134/1962) 1 §

Osasto