Legislator Case Law & Legislation
VakO 18.12.2007/5848:2006 AI generated

Finnish Insurance Court allows occupational asthma compensation despite negative exposure tests due to high probability of causation.

Case Number VakO 18.12.2007/5848:2006
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Partially Allowed

Legislator summary

AI generated

The Finnish Insurance Court allowed compensation for occupational asthma despite negative exposure tests, overturning the lower court's dismissal. The applicant argued that negative tests were unreliable and that a probable causal link between workplace mold and his symptoms was sufficient for liability. The court accepted expert testimony suggesting the asthma was highly likely caused by the mold exposure, thereby ordering the insurer to pay for treatment and lost work capacity.

Legislator headnote

AI generated

Tapaturmavakuutuslaki 1051/1985; Työterveyssääntö 1052/1985: When exposure tests fail to confirm occupational disease, the court may still find liability if medical evidence and work history establish a highly probable causal link between the workplace environment and the illness.

Keywords

AI generated
occupational asthma compensation negative exposure tests probable causal link workplace mold exposure Finnish insurance law administrative review procedure expert medical opinion

Cited Legislation

AI generated
Tapaturmavakuutuslaki 1051/1985
Työterveyssääntö 1052/1985
Hallintolainkäyttölaki 38 §
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

Kysymys asiassa oli siitä, oliko A:lla työpaikan kosteusvauriosta johtuvaa, ammattitaudiksi katsottavaa keuhkoastmaa huolimatta siitä, että tällaista ei ollut vahvistettu A:lle suoritetuilla altistuskokeilla.

Lisäksi kysymys suullisen käsittelyn toimittamisesta vakuutusoikeudessa.

Esitiedot

A oli työskennellyt sairaalan ruokapalvelukeskuksessa lähinnä toimistotöissä vuodesta 1987 alkaen. 1990-luvun puolivälistä alkaen A:lla oli ollut lisääntyvästi toistuvia respiratorisia infektioita, kuumeilua ja äänen menetystä. Myöhemmin sairaalassa oli todettu sisäilmaongelmia ja kosteusvaurioita. A oli ollut useilla sairauslomilla vuodesta 1996 alkaen ylähengitystieoireiden vuoksi.

A:lle oli suoritettu altistustutkimuksia ammattiastman toteamiseksi, mutta Työterveyslaitoksen mukaan homeammattiastmaa ei ollut voitu todeta.

Vakuutuslaitos oli päätöksellään hylännyt A:n korvausvaatimuksen ja katsonut, että riittävää syy-yhteyttä A:n tutkimuksissa todetun astmaoireilun ja työssä tapahtuneen kosteus- ja homeongelman välillä ei ollut todettu.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

A:lle oli viimeksi vuonna 2002 tehty Työterveyslaitoksella perusteelliset tutkimukset ammattitautiepäilyn vuoksi, muun muassa hengitystiealtistumiskokeet testattavissa oleville homeuutteille. Altistuskokeissa tulokset olivat olleet negatiiviset eikä homeammattiastmaa ollut voitu todeta.

Muutoksenhaku vakuutusoikeuteen

A haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati, että hänelle myönnetään tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta hänellä todetun keuhkoastman aiheuttamista sairaanhoito- ja tutkimuskuluista sekä työkyvyttömyydestä. Lisäksi A vaati suullisen käsittelyn toimittamista vakuutusoikeudessa.

A kertoi hengitystieoireiden ilmenneen ja pahentuneen hänen ollessaan työpaikallaan, jossa oli todettu kosteusvaurioita. A katsoi, että hänelle tehdyt altistuskokeet ovat olleet epäluotettavia ja puutteellisia eikä niiden perusteella voida tehdä johtopäätöstä, että hänellä todettu astma ei olisi seurausta altistumisesta kosteusvaurion aiheuttamille mikrobeille työpaikalla. A katsoi lisäksi, että syy-yhteyden vahvistaminen ei ammattitautiasiassa edellytä täyttä näyttöä, vaan riittävää on todennäköinen syy-yhteys homealtistumisen ja sairastumisen välillä.

Vakuutusoikeus hankki asian selvittämiseksi viran puolesta asiantuntijalausunnon keuhkosairauksien erikoislääkäriltä.

Vakuutusoikeuden päätös

Vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta hylättiin.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin vakuutuslaitokselle korvauksen määräämistä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Suullinen käsittely

Hallintolainkäyttölain 38 §:n perusteella asiassa on järjestettävä suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen sitä pyytää. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Vakuutusoikeus toteaa, että A:n asiassa on ollut kysymys hänen keuhko-oireidensa ja työpaikan kosteusvauriomikrobeille altistumisen välisestä syy-yhteydestä, jota arvioidaan asiassa esitettyjen tutkimustulosten sekä muun lääketieteellisen selvityksen perusteella. Vakuutusoikeus katsoo, että edellä lausuttu ja myöskin asiassa annettava ratkaisu huomioon ottaen suullinen käsittely ei ole tarpeellinen, vaan asia voidaan arvioida vakuutusoikeudelle esitetyn selvityksen ja vakuutusoikeuden pyytämän asiantuntijalausunnon pohjalta.

Asiaratkaisu

Tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta suoritetaan vammoista ja sairauksista, joiden voidaan katsoa olevan todennäköisessä syy-yhteydessä työpaikan kosteusvaurioon ja siitä seuranneeseen mikrobialtistukseen. A:n keuhko-oireita on tutkittu Työterveyslaitoksella, jonka tekemien tutkimusten perusteella ei ole voitu yksiselitteisesti vahvistaa A:n keuhko-oireiden syy-yhteyttä työpaikan kosteusvaurioon.

Vakuutusoikeus toteaa kuitenkin hankkimaansa asiantuntijalausuntoon viitaten, että kyseisten tutkimusten tulosten perusteella ei ole voitu poissulkea sitä mahdollisuutta, että A:lla on työperäinen keuhkoastma. Vakuutusoikeus katsoo, että tutkimukseen liittyvien epävarmuustekijöiden ja A:n työpaikkaseurannan perusteella keuhkoastman voidaan katsoa olevan erittäin todennäköisesti seurausta työpaikan kosteusvauriosta ja siihen liittyvästä mikrobikasvustosta.

Vakuutusoikeus katsoo, että A:lle tulee suorittaa lainmukainen korvaus hänellä ammattitautina todetun keuhkoastman aiheuttamista sairaanhoito- ja tutkimuskuluista ja työkyvyttömyydestä siltä osin kuin se on aiheutunut keuhkoastmasta.

Lainvoimaisuus

KKO: ei valituslupaa. Lainvoimainen.

Osasto