Finnish Insurance Court dismissed claim for work accident compensation due to lack of actual presence at the shooting scene.

A:n omistamassa yrityksessä oli sattunut ampumavälikohtaus, jossa yksi yrityksen työntekijä oli vahingoittunut. A ei itse ollut paikalla tapahtumahetkellä. Vasta myöhemmin A oli saanut tietää, että myös hän olisi ollut varsinaisen ampumisen kohde, mikäli olisi ollut paikalla. Saatuaan tietää tämän, A sairastui stressireaktioon. Koska A:n ei katsottu olleen vaaravyöhykkeessä, hänen potemaansa stressireaktiota ei korvattu tapaturmavakuutuslain nojalla.

Esitiedot

Yrityksessä, jonka A omisti ja jossa hän työskenteli, eräs työntekijä oli 4.4.2005 ampunut useita laukauksia toista työntekijää kohti. Poliisikuulustelussa ampuja oli ilmoittanut tulleensa ampumaan A:n, mutta sattumalta tämä ei ollut ollut ampumishetkellä työpaikalla. A:n selvityksen mukaan hän oli itse ollut kyseisen tapauksen sattuessa huoltamassa autoaan. Kuultuaan tapauksesta A oli sairastunut lähes välittömästi vakavasti. A oli mennyt lääkärin vastaanotolle 13.4.2005 ja hänellä oli diagnosoitu akuutti stressireaktio. A oli ollut työkyvytön välikohtauksesta lähtien ja yritys oli ajautunut konkurssiin.

Vakuutuslaitos ei ollut maksanut A:lle tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, koska A:lle ei ollut sattunut tapaturmavakuutuslaissa tarkoitettua ulkoisen tekijän aiheuttamaa tapaturmaa. Tietämyksen siitä, että hän itse olisi ollut varsinainen ampumisen kohde, ei voida katsoa aiheuttaneen sellaista uhkaavaa tilannetta, jonka seurausta A:lla todettu stressireaktio olisi ollut. Lääkärinlausunnon mukaan A:lla oli ollut mielialalääkitys jo aiemmin.

A haki päätökseen muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta ja vaati tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta. Poliisikuulusteluissa ampuja oli ilmoittanut tulleensa ampumaan juuri A:n. A katsoikin sairastuneensa nimenomaan ampumavälikohtauksen johdosta. Näin ollen välikohtausta olisi tullut pitää tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin tarkoittamana seikkana.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan ratkaisu

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan perustelut

A oli kääntynyt lääkärin puoleen 13.4.2005. Lääkärinlausunnossa oli todettu, että A:lla oli ollut ennestään mielialalääkitys. Hänellä oli diagnosoitu akuutti stressireaktio ja hänelle oli suositeltu kriisiterapiaa. Lääkärinlausunnosta 13.9.2005 oli ilmennyt, että A:lla oli aiemmin ollut taipumusta kevätaikaisiin masennuksiin ja hänellä oli ollut vuodesta 2002 alkaen lääkitys. Työpaikalla aiheutuneen ampumavälikohtauksen ja siihen liittyvän ampujalta saadun tiedon vuoksi, jossa A oli suunniteltu toinen uhri, A oli oireillut masennuksella, ahdistuksella ja somaattisilla oireilla. A oli ollut työkyvytön eri pituisia jaksoja 13.4.2005 alkaen 31.10.2005 saakka. Hänellä oli aluksi todettu akuutti stressireaktio ja lääkärinlausunnosta 1.6.2005 alkaen se oli diagnosoitu tapaturman jälkeisenä stressireaktiona.

Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin nojalla korvausta suoritetaan työtapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden johdosta. Oikeuskäytännön mukaan tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisen tekijän johdosta aiheutunutta vahinkotapahtumaa, joka tapahtuu odottamatta ja äkillisesti.

A:lle ei ollut 4.4.2005 sattunut tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin nojalla korvattavaa ulkoisen tekijän johdosta aiheutunutta tapaturmaa. Tietoisuus siitä, että hän olisi myös itse ollut varsinainen ampumisen kohde, mikäli hän olisi ollut paikalla, ei ole sellainen seikka, että sen perusteella A:lla todettu stressireaktio tulisi korvattavaksi tapaturmavakuutuslain perusteella.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja vaati tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia. Hän katsoi sairastuneensa tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetulla tavalla työssä ollessaan. Vaikka A ei ollut ollut ampumistapauksen sattuessa fyysisesti työmaalla, kyse oli kuitenkin ollut hänen kannaltaan työtapaturmasta. A oli ollut suunniteltu uhri.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus hyväksyi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut. Lisäksi vakuutusoikeus totesi, ettei A ollut ampumishetkellä ollut työmaalla, joten hänen ei voitu katsoa olleen vaaravyöhykkeessä. Esitetyn uuden selvityksen ei voitu katsoa aiheuttavan muutosta korvausharkintaan.

Lainkohdat

Tapaturmavakuutuslaki 4 § 1 mom.

Osasto