Insurance court allows minor's lost earnings claim based on proven future career plans and vocational training.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe insurance court overturned the State Office's dismissal of a minor's claim for lost earnings following a violent assault. The applicant argued that his specific vocational training in catering and his established career goals constituted a real loss of income, contrary to the State Office's blanket rejection of such claims for minors. The court ruled that the law requires compensation for the actual loss of income a victim would have earned, and since the minor had a clear path to becoming a chef, the State Office must now calculate the specific amount owed.
Legislator headnote
AI generatedRikosvahinkolain 5 §:n 1 momentin 2 kohta; korvaus ansionmenetyksestä alle 18-vuotiaalle vammautuneelle suoritetaan, kun vahingonkärsinyt olisi ilman tapahtumaa saanut todellisia tuloksia ammattitaidon tai koulutuksen perusteella.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kysymys siitä, aiheutuiko alaikäiselle rikoksen uhrille pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä rikosvahinkolain nojalla korvaukseen oikeuttavaa ansionmenetystä.
Esitiedot
A oli joutunut pahoinpitelyn uhriksi ajalla 15.4. - 1.5.2000 ja 12.5.2000 sekä törkeän pahoinpitelyn uhriksi 13.5.2000 seurauksin, että hän oli saanut muun muassa vaikean aivovamman ja tullut työkyvyttömäksi.
A haki Valtiokonttorilta korvausta ansionmenetyksestä ajalta 1.6. - 31.12.2005.
Valtiokonttorin ratkaisu
Valtiokonttori hylkäsi hakemuksen.
Valtiokonttorin perustelut
Rikosvahinkolain 5 §:n mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen tulojen ja elatuksen vähentymisestä. Koska ei ole osoitettu, että A:lle olisi kyseisten rikosten johdosta aiheutunut rikosvahinkolain nojalla korvattavaa työansion menetystä, A:n korvausvaatimus on hylätty. Vaatimus työansion menetyksestä perustui ammattiin, jonka koulutukseen A oli hakeutunut kaksi vuotta vammautumisen jälkeen.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta Valtiokonttorin päätökseen ja vaati työansion menetyksen korvaamista 5.176,99 eurolla tai asian palauttamista Valtiokonttorille uudelleen käsiteltäväksi.
A katsoi, että Valtiokonttorin perustelut ovat kohtuuttomat. Ne pitävät hänen mukaansa sisällään ajatuksen, ettei kenelläkään, joka nuoren ikänsä vuoksi ei ole päässyt työelämään tai aloittanut opintojaan, olisi oikeutta ansionmenetyskorvaukseen pysyvän invaliditeetin aiheuttaman työkyvyttömyyden vuoksi.
A totesi edelleen, että vahingonkorvausoikeudellisessa järjestelmässä ja liikennevahinkolautakunnan normistossa sekä vakuutusoikeuden oikeuskäytännössä alle 18-vuotiaan pysyvästi työkyvyttömäksi tulleen ansionmenetyskorvaus on määritelty niin sanottujen yleisten olosuhteiden perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitetty ennen vammautumista olleisiin erityisiin kiinnostuksen kohteisiin. A kertoi, että hän oli pienestä pitäen ollut kiinnostunut ruoan laittamisesta ja että hän oli 12-vuotiaasta lähtien puhunut suunnitelmistaan ryhtyä kokiksi. Suunnitelmat olivat A:n mukaan toteuttamiskelpoisia ja tätä osoittaa myös se, että hän aiemman koulumenestyksensä perusteella oli päässyt opiskelemaan kokiksi sekä se, että hän vammautumisestaan huolimatta oli sinnikkäästi aloittanut opinnot. Vammautumisen vuoksi hän ei kuitenkaan kyennyt viemään opintojaan loppuun.
A viittasi alaikäisen oikeutta työansion menetykseen koskevaan vahingonkorvauslain muutokseen (509/2004). A totesi, että kysymyksessä ei tässä tapauksessa ole ollut korvausoikeuden laajentaminen, vaan ainoastaan se, että on tahdottu lain tasolla täsmentää normia työansion menetyksen korvaamisesta siten, että se vastaisi jo toteutunutta oikeus- ja korvauskäytännön kehitystä.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Valtiokonttorin päätös kumottiin ja asia palautettiin Valtiokonttorille korvauksen määräämistä varten.
Vakuutusoikeuden perustelut
Rikosvahinkolain 5 §:n 1 momentin 2 kohdan (963/2001) mukaan henkilövahingon kärsineelle suoritetaan korvaus tulojen ja elatuksen vähentymisestä, jolloin korvaus on enintään 115 euroa päivältä vähennettynä vahingon kärsineelle samalta ajalta mahdollisesti tulevalla tulolla tai elatuksella. Mainittua lainkohtaa koskevan voimaantulosäännöksen mukaan sitä sovelletaan korvausasiaan, joka perustuu 1.1.2000 tai sen jälkeen tehtyyn rikokseen.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan A on pahoinpitelyissä saamiensa vammojen vuoksi tullut pitkäaikaisesti työkyvyttömäksi. Hän on joutunut keskeyttämään syksyllä 2002 aloittamansa hotelli- ja ravintola-alan perustutkintoon tähtäävät opintonsa syksyllä 2003.
Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lle suorittaa rikosvahinkolain mukaista korvausta ansionmenetyksestä ajalla 1.6. - 31.12.2005.
Oikeuskirjallisuudessa esitetyistä kannanotoista voidaan päätellä, että vahingonkorvauslain mukaista korvausta ansionmenetyksestä arvioitaessa tulee lähtökohdaksi ottaa ansiotulo, jonka vahingonkärsinyt olisi saanut ilman vahinkotapahtumaa. Alle 18-vuotiaana vammautuneen kohdallakin on pyrkimys todellisen vahingon korvaamiseen.
Vakuutusoikeus pitää todennäköisenä, että ilman vammautumistaan A olisi valmistunut suunnitelmiensa mukaisesti ravintolakokiksi 31.5.2005. Näin ollen hänelle on katsottava aiheutuneen rikosvahinkolain 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tulojen vähentymistä ajalla 1.6. - 31.12.2005.
Osasto