Insurance court allows full disability benefits under special law despite traffic law's contribution deduction.

A:n katsottiin olevan oikeutettu täysimääräisesti liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (kuntoutuslaki) mukaisiin kuntoutusetuuksiin, vaikka hänelle liikennevakuutuslain nojalla suoritettavista korvauksista oli tehty A:n oman myötävaikutuksen vuoksi 1/4 vähennys. Vakuutusoikeus katsoi, että kuntoutuslain nojalla myönnettävien korvausten vähentäminen korvauksenhakijan oman myötävaikutuksen perusteella edellyttäisi, että tästä olisi kuntoutuslaissa nimenomaisesti säädetty. Koska säännöstä ei ole, vakuutusoikeus katsoi, että vakuutuslaitoksella ei ole ollut oikeutta vähentää A:lle korvattavia kuntoutuskuluja A:n liikennevahinkoon liittyvän myötävaikutuksen perusteella.

Esitiedot

A oli vammautunut liikennevahingossa. Liikennevakuutuslain nojalla myönnettyjä korvauksia oli vähennetty A:n oman myötävaikutuksen perusteella. A oli hakenut korvauksia liikennevakuutuksen perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain nojalla. Vakuutuslaitos X oli 3.2.2006 antamallaan päätöksellä korvannut A:n vuoden 2006 kuntoutuskuluista sekä välttämättömistä matkakuluista vain 3/4.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta vakuutuslaitoksen päätökseen ja vaati, että vakuutuslaitos X velvoitetaan korvaamaan hänelle kuntoutuskustannukset ja välttämättömät matkakulut täysimääräisinä.

A totesi, ettei hänen tuottamuksensa ollut törkeää eikä hänelle maksettavaa korvausta tulisi alentaa oman myötävaikutuksen perusteella. A totesi vielä, että seuraamukset eivät saa olla kohtuuttomia suhteessa myötävaikutukseen. A myönsi toimineensa varomattomasti, mutta ei tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti. A:n mukaan tämän varomattomuuden ei pitäisi aiheuttaa hänelle ja hänen perheelleen kestämätöntä taloudellista taakkaa, ottaen vielä huomioon, ettei hän nykylääketieteen turvin tule kokonaan toipumaan.

Vakuutuslaitos X antoi lausuntonsa ja esitti valituksen hylkäämistä. Vakuutuslaitos totesi, että liikennevahinkolautakunta on 10.11.2005 antamallaan yksimielisellä lausunnolla yhtynyt vakuutuslaitoksen kantaan ja katsonut A:n aiheuttaneen itselleen henkilövahingon törkeällä tuottamuksella, jonka vuoksi A:n henkilövahingosta liikennevakuutuksessa maksettavia korvauksia tulee alentaa 1/4 liikennevakuutuslain 7 §:n 1 momentin perusteella.

Vakuutuslaitos X totesi edelleen, että liikennevakuutuslaki on liikennevahinkojen korvaamista koskeva peruslaki, joka asettaa rajat, jonka puitteissa vahingot korvataan liikennevahinkoina. Liikennevakuutuslaissa on siten säännökset liikennevahingon korvaamisesta menettelysäännöksineen. Myös vakuutuslaitoksen vastuu liikennevahingon korvattavuudesta ratkaistaan myötävaikutus mukaan lukien liikennevakuutuslain perusteella. Liikennevahingon määrän laskemisessa liikennevakuutuslaki viittaa vahingonkorvauslain periaatteisiin.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Vakuutuslaitos X:n päätöstä muutettiin ja vakuutuslaitos X määrättiin korvaamaan valituksenalaisella päätöksellä ratkaistut kuntoutuskulut kokonaisuudessaan. Asia palautettiin vakuutuslaitos X:lle tästä päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus toteaa, että liikennevahingot korvataan liikennevakuutuslain nojalla. Liikennevahingossa vammautuneen henkilön kuntoutus puolestaan korvataan liikennevahinkolain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (kuntoutuslaki) nojalla. Tämä laki on erityislaki suhteessa liikennevakuutuslakiin, minkä vuoksi se syrjäyttää liikennevakuutuslain säännökset.

Kuntoutuslaissa ei ole säädetty millainen merkitys liikennevahinkolain nojalla annetuilla korvauspäätöksillä on kuntoutuslain soveltamisen kannalta. Liikennevahinkolain soveltamista koskevat oikeusriidat ratkaistaan yleisissä tuomioistuimissa, kun taas kuntoutuslain soveltaminen ja tähän liittyvien oikeusriitojen ratkaiseminen kuuluu yksinomaan vakuutusoikeuden toimivaltaan. Vakuutusoikeus on vakuutusoikeuden vahvennetussa istunnossa 30.11.2006 antamallaan päätöksellä katsonut, että kuntoutuslain mukaista korvausasiaa ratkaistessaan vakuutusoikeus voi itsenäisesti ja liikennevakuutuslain nojalla annettujen korvauspäätösten sitomatta ratkaista kysymyksen siitä, mitkä ruumiinvammat oikeuttavat korvaukseen kuntoutuslain nojalla. Näin ollen vakuutusoikeus katsoo, että liikennevakuutuslain nojalla tehdyt korvauspäätökset eivät ole kuntoutuslain mukaisessa korvausmenettelyssä sitovia.

Kuntoutuslaissa ei ole säädetty, että sen nojalla myönnettäviä korvauksia voitaisiin sovitella korvauksenhakijan oman myötävaikutuksen perusteella. Lain tavoitteena on vähentää liikennevahingossa vammautuneelle aiheutuvia haittoja sekä pyrkiä palauttamaan hänen toimintakykyään. Liikennevahinkoon liittyneen oman myötävaikutuksen seurausten ulottaminen myös kuntoutukseen saattaisi vaarantaa kuntoutuksen onnistumisen. Tämän voidaan arvioida olevan vastoin kuntoutuslain tavoitteita. Lisäksi se johtaisi vahingoittuneen kannalta kohtuuttoman ankaraan lopputulokseen.

Edellä kerrotuin perustein vakuutusoikeus katsoo, että kuntoutuslain nojalla myönnettävien korvausten vähentäminen korvauksenhakijan oman myötävaikutuksen perusteella edellyttäisi, että kuntoutuslaissa olisi tästä nimenomaisesti säädetty. Koska näin ei ole, vakuutusoikeus katsoo, että vakuutuslaitoksella ei ole ollut oikeutta vähentää A:lle korvattavia kuntoutuskuluja A:n liikennevahinkoon liittyvän oman myötävaikutuksen perusteella.

Lainkohdat

Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 1 § ja 3 §

Osasto