Death benefit claim dismissed because personal injury compensation rights do not transfer after victim's death without prior application.
Legislator summary
AI generatedThe Insurance Court dismissed the estate's claim for personal injury compensation filed after the victim's death. The estate argued that a valid power of attorney remained effective posthumously, but the court held that compensation under the Criminal Damage Act is inherently personal. Consequently, the right to claim such damages does not transfer to heirs unless the victim filed the claim while alive.
Legislator headnote
AI generatedRikosvahinkolain 1 a §; The right to claim personal injury compensation under the Criminal Damage Act is personal and does not transfer to heirs unless the victim filed the claim before their death.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Rikosvahinkolain nojalla vahingon kärsineelle itselleen myönnettävien korvausten katsottiin olevan luonteeltaan sellaisia henkilökohtaisia korvauksia, joiden saamisoikeus ei siirry vahingoittuneen oikeudenomistajille, kun korvaushakemus ei ollut tullut vireille Valtiokonttorissa vahingon kärsineen elinaikana.
Esitiedot
Käräjäoikeus oli määrännyt rikoksentekijät korvaamaan A:lle vahingonkorvausta ryöstön yrityksen yhteydessä syntyneistä henkilövahingoista. A oli kuollut 18.12.2004. A:n kuolinpesä haki korvausta Valtiokonttorilta A:n kuolinpesän edustajalle annetun yksilöidyn valtakirjan perusteella. Valtakirja oli päivätty 5.8.2004.
Valtiokonttorin ratkaisu
Valtiokonttori hylkäsi A:n kuolinpesän korvaushakemuksen.
Valtiokonttorin perustelut
Korvaushakemus on saapunut Valtiokonttorille 27.1.2005. Henkilövahingon kärsinyt A on kuollut 18.12.2004 ja siis ennen korvaushakemuksen tekemistä eikä ole näytetty, että hän olisi itse hakenut korvausta elinaikanaan. Näin ollen A:n oikeus saada korvausta kärsimästään henkilövahingosta ei ole siirtynyt hänen oikeudenomistajilleen siten, että korvausta hänen kärsimästä henkilövahingosta olisi voitu suorittaa hänen kuolinpesälleen.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A:n kuolinpesä haki muutosta Valtiokonttorin päätökseen ja vaati korvausta A:lle rikoksella aiheutetuista vahingoista. A:n kuolinpesä on kertonut A:n 5.8.2004 päivätyllä, yksilöidyllä valtakirjalla laillisesti valtuuttaneen asianajajansa X:n hakemaan korvauksia. A:n kuolinpesä on viitannut oikeustoimilain 21 §:ään, jonka mukaan valtuutus ei lakannut valittajan kuoleman johdosta, joten valtuutettu on toiminut valtuuttajan eikä kuolinpesän lukuun. Edelleen A:n kuolinpesä on huomauttanut, että kuolinpesä tuli A:n tilalle yleisseuraannon perusteella, eikä rikosvahinkolain 25 §:n perusteella.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Valtiokonttorin päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Valtiokonttorin päätöksessä mainittujen perustelujen lisäksi vakuutusoikeus katsoi, että korvauskäytännössä rikosvahinkolain nojalla vahingon kärsineelle itselleen myönnettävien korvausten on katsottu olevan luonteeltaan sellaisia henkilökohtaisia korvauksia, joiden saamisoikeus ei siirry vahingoittuneen oikeudenomistajille. Vahingon kärsineen kuoleman jälkeen rikosvahinkolain nojalla voidaan suorittaa korvausta oikeudenomistajille vain siinä tapauksessa, että vahingon kärsinyt itse on ehtinyt saattaa korvaushakemuksensa vireille Valtiokonttorissa elinaikanaan.
Lainkohdat
Rikosvahinkolaki 1 a § sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2005 saakka
Osasto