Insurance court dismissed appeal as criminal compensation payment execution falls outside its jurisdiction.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Insurance Court rejected the applicant's appeal, ruling that the matter concerned the execution of state compensation rather than an insurance dispute. The applicant argued that criminal compensation should be exempt from offsetting under the Collection Act and that the Criminal Compensation Act's purpose would be undermined by such deductions. The court determined that handling the payment execution of state compensation is not within the Insurance Court's statutory authority.
Legislator headnote
AI generatedRikosvahinkolaki 26 §; Ulosottolaki 4 luvun 7 §:n 3 momentti: The execution of state compensation awarded under criminal compensation law falls outside the jurisdiction of the Insurance Court and must be handled according to the Collection Act.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Valtiokonttori oli suorittanut kuittausvähennyksen A:lle myöntämistään korvauksista, koska A oli velvoitettu suorittamaan häntä pahoinpidelleelle B:lle korvausta. Vakuutusoikeus jätti A:n valituksen tutkimatta, koska asiassa oli kysymys Valtiokonttorin myöntämän korvauksen täytäntöönpanosta eli sellaisesta maksutoimenpiteestä, jonka käsitteleminen ei kuulunut vakuutusoikeuden toimivaltaan.
Esitiedot
B oli pahoinpidellyt A:ta. A haki rikosvahinkolain nojalla Valtiokonttorilta korvausta kivusta ja särystä sekä vahingoittuneista vaatteista. Valtiokonttori myönsi A:lle korvausta rikosvahinkolain nojalla 400 euroa kivusta ja särystä sekä vahingoittuneista vaatteista 50 euroa eli yhteensä 450 euroa.
Valtiokonttori suoritti A:lle myöntämistään korvauksista 450 euron kuittausvähennyksen. Valtiokonttori perusteli kuittausvähennystä sillä, että A oli samassa oikeudenkäynnissä tuomittu suorittamaan B:lle vahingonkorvausta 450 euroa, joten hänellä ei ole oikeutta saada korvausta B:ltä tältä osin.
A haki muutosta Valtiokonttorin päätökseen. Hän totesi, että ulosottolain 4 luvun 7 §:n 3 momentissa mainitut henkilökorvaukset on lainkohdan mukaan jätettävä ulosmittaamatta ja että tästä syystä niitä ei voida myöskään kuitata siitä huolimatta, että korvaukset on tuomittu samassa oikeudenkäynnissä. A viittasi tältä osin korkeimman oikeuden ratkaisuun 2001:120. Hän totesi, että rikosvahinkolain tarkoituksena on erityislakina nimenomaan turvata se, että rikoksen uhri saa itselleen laissa säädetyllä tavalla korvauksen muun muassa henkilövahingosta; 1 § 1 momentti, 1 a § ja 2 §:n 1 momentti. Hän katsoi, ettei rikosvahinkolakiin sisälly oikeutta kuittaukseen vaan valtion takautumisoikeuteen perustuva saaminen peritään sakon täytäntöönpanosta annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Mikäli kuittaus sallitaan valtiokonttorin tekemällä tavalla, koko lain tarkoitus vesittyy.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Valitus jätettiin tutkimatta.
Vakuutusoikeuden perustelut
Asiassa on kysymys Valtiokonttorin myöntämän korvauksen täytäntöönpanosta eli sellaisesta maksutoimenpiteestä, jonka käsitteleminen ei kuulu vakuutusoikeuden toimivaltaan.
Lainkohta
Rikosvahinkolaki 26 §
Osasto