Insurance court allows accident compensation for lost practice fees despite statutory wording requiring employer-paid sick pay as the sole basis.

Vakuutusyhtiö oli korvannut kunnaneläinlääkärille tapaturmavakuutuslain mukaisena päivärahana määrän, jonka työnantaja oli maksanut sairausajan palkkana. Päivärahassa ei ollut otettu huomioon kunnaneläinlääkärin saamia, työsuoritteisiin perustuvia kunnaneläinlääkärin työhön liittyviä palkkioita eli praktiikkatuloja. Kysymys siitä, tuliko praktiikkatulojen menetys korvata kunnaneläinlääkärille huolimatta tapaturmavakuutuslain 16a §:n sanamuodosta.

Esitiedot

A oli vahingoittunut tapaturmaisesti K:n kunnan eläinlääkärin työssä 14.6.2003. Vakuutusyhtiö oli tapaturman johdosta myöntänyt A:lle päivärahaa ajalle 16.6. - 6.7.2003. K:n kunta oli maksanut A:lle sairausajan palkkaa koko puheena olevalta ajalta 16.6. - 6.7.2003 ja vakuutuslaitos oli suorittanut sairausajan palkan suuruisen korvauksen K:n kunnalle. Vakuutuslaitos ei sen sijaan ollut A:n vaatimuksesta huolimatta korvannut A:lle hänen myös menettämiään kunnaneläinlääkärin työhönsä liittyviä suoraan eläinten omistajilta perittyjä palkkioita eli praktiikkatuloja.

Tapaturmalautakunnan ratkaisu

Tapaturmalautakunta hylkäsi A:n valituksen.

Tapaturmalautakunnan perustelut

A:n työnantaja K:n kunta oli maksanut hänelle sairausajan palkkaa koko työkyvyttömyysajalta eikä tästä syystä neljän viikon ajalta maksettavaa päivärahaa määrättäessä voida ottaa huomioon A:n tapaturmaa edeltäviä ansioita. Koska A:lla ei esitetyn selvityksen mukaan myöskään ole muuta työsuhdetta kuin puheena oleva työsuhde K:n kuntaan eikä hän myöskään tapaturman sattuessa ole toiminut yrittäjänä, ei ajalta 16.6. - 6.7.2003 maksettavaa päivärahaa määrättäessä ole tapaturmavakuutuslain 16a §:n nojalla mahdollista ottaa huomioon A:n muita tuloja kuin työnantajan maksama sairausajan palkka.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta tapaturmalautakunnan päätökseen ja vaati, että hänelle työtapaturman johdosta myönnettyä päivärahaa korotetaan hänen todellisia ansioitaan vastaavaksi. A katsoi, että hän on K:n kunnalta saamansa palkan lisäksi saanut praktiikkatuloja, jotka tulee ottaa huomioon päivärahaa määrättäessä.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Tapaturmalautakunnan päätöstä muutettiin, että vakuutuslaitos määrättiin jo samalta ajalta myöntämänsä päivärahan lisäksi suorittamaan A:lle tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa hänen kunnaneläinlääkärin työstään saamien praktiikkatulojen osalta ajalta 16.6. - 6.7.2003 tapaturmavakuutuslain 16a §:n 2 momentin mukaisesti.

Vakuutusoikeuden perustelut

Tapaturmavakuutuslain 16a §:n 1 momentin mukaan, jos työntekijälle on tapaturman johdosta suoritettu työsopimuslain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitettua sairausajan palkkaa, päiväraha on palkanmaksuajalta, kuitenkin enintään tämän lain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetulta neljän viikon ajanjaksolta, kysymyksessä olevan työsuhteen osalta saman suuruinen kuin maksettu palkka.

Tapaturmavakuutuslain 16a §:n 2 momentin mukaan, jos tapaturman johdosta ei ole suoritettu sairausajan palkkaa, päiväraha määrätään 1 momentissa tarkoitettuun ajanjaksoon sisältyvän työkyvyttömyyden ajalta sen työansion perusteella, joka työntekijällä on tässä työsuhteessa ollut enintään neljän viikon aikana ennen tapaturmaa, tai jos työsuhde on jatkunut sanottua lyhyemmän ajan, työsuhteen aikana.

A:lle myönnetty päiväraha tapaturmavakuutuslain 16a §:n 1 momentissa tarkoitetulta neljän viikon ajanjaksolta on tapaturmalautakunnan päätöksessä määrätty siten, että korvauksen perusteena on ollut työnantajan maksama sairausajan palkka. Tapaturmavakuutuslain 16a §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (324/1992) on lähdetty siitä, että päivärahan määrälle tulisi olla lyhytaikaisissa työkyvyttömyystapauksissa sellainen peruste, jonka avulla korvaus määräytyisi vain sellaisten ansioiden perusteella, jotka vahingoittuneella on ollut lyhyen ajan sisällä ennen tapaturman sattumista. Tällöin korvaus todennäköisimmin vastaisi todellista ansionmenetystä.

Tapaturmavakuutuslain 16a §:n tarkoituksena on ollut yksinkertaistaa menettelyä korvausten määräämisessä lyhytaikaisten työkyvyttömyystapausten osalta. Edellä mainitun hallituksen esityksen perusteella ei ole voitu todeta, että tapaturmavakuutuslain 16a §:n tarkoituksena olisi kuitenkaan ollut poiketa tapaturmavakuutuslain mukaisen työkyvyttömyyskorvauksen pääsäännöstä, joka on työntekijälle aiheutuneen todellisen ansionmenetyksen korvaaminen.

Vakuutusoikeus katsoo, että tapaturmavakuutuslain 16a §:n 1 momentin sanamuodon mukainen tulkinta johtaa A:n tapauksessa yhdenvertaisuutta loukkaavaan kohteluun verrattaessa häntä henkilöihin, joille työnantaja on maksanut sairausajan palkkaa koko palkkatulon suuruisena. Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevästä yhdenvertaisuusperiaatteesta lainsäädännössä poikkeaminen edellyttää, että periaatteesta poikkeamiselle on hyväksyttävä peruste. Nyt ratkaistavana olevassa asiassa yhdenvertaisuusperiaatetta loukkaavalle lain sanamuodolle ei ole todettavissa muuta syytä kuin korvausten maksamista koskevan menettelyn yksinkertaistaminen lyhytaikaisissa työkyvyttömyystapauksissa.

Vakuutusoikeus katsoo, että tätä ei voida pitää hyväksyttävänä perusteena korvauksen hakijoiden eriarvoiselle kohtelulle. Siten tapaturmavakuutuslain 16a §:ää on A:n asiassa tulkittava siten, että yhdenvertaisuusperiaate toteutuu. Näin ollen vakuutusoikeus katsoo tapaturmavakuutuslain 16a §:n 1 momentin sanamuodosta huolimatta, että A:lle tulee korvata työkyvyttömyydestä aiheutunut ansionmenetys myös niin sanottujen praktiikkatulojen osalta.

Vakuutusoikeus katsoo, että tapaturmavakuutuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitettuun neljän viikon ajanjaksoon sisältyvältä ajalta eli A:n tapauksessa ajalta 16.6. - 6.7.2003 päiväraha tulee praktiikkatulojen osalta määrätä tapaturmavakuutuslain 16a §:n 2 momentin nojalla.

Lainkohdat

Suomen perustuslaki 6 § 1 ja 2 mom.

Tapaturmavakuutuslaki 16a § 1 ja 2 mom.

Osasto