Insurance court quashes unemployment benefit decision due to member bias in labor office opinion.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe insurance court overturned the unemployment security board's rejection of the applicant's claim for unemployment benefits. The applicant argued that a member of the labor office committee, who chaired a local fruit growers' association, had a conflict of interest when issuing the opinion that no employment had occurred. The court found that although the employer was not directly affected, the member's dual role as a committee member and association chair compromised their impartiality. Consequently, the court ordered the social insurance institution to request a new, unbiased opinion from the labor office before making a final decision.
Legislator headnote
AI generatedTyöttömyysturvalain (602/1984) 3 § 3 momentin ja 40 § sekä hallintomenettelylain (598/1982) 10 § 1 momentin 5 ja 6 kohdan nojalla: Virkamies on esteellinen, jos hänen luottamus puolueettomuuteensa vaarantuu hänen toimintansa vuoksi yhteisössä, jolle asiasta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa, tai muusta erityisestä syystä.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Esitiedot
A haki työmarkkinatukea 6.6.2002 alkaen.
Kansaneläkelaitos hylkäsi A:n työmarkkinatukihakemuksen ajalta 6.6. - 4.8.2002. Päätöksessä todettiin, että työvoimapoliittisen lausunnon mukaan A oli omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei yli viisi päivää kestäväksi tarkoitettua työsuhdetta ollut syntynyt.
A haki Kansaneläkelaitoksen päätökseen muutosta työttömyysturvalautakunnalta ja vaati oikeutta työmarkkinatukeen evätyltä ajalta. A katsoi muun muassa, että hän ei ollut kieltäytynyt haastattelusta eikä työstä, vaan hän oli sanonut pyrkivänsä työllistämään itse itsensä toiveenaan pidempiaikainen työsuhde.
Työttömyysturvalautakunnan ratkaisu
Työttömyysturvalautakunta hylkäsi A:n valituksen.
Työttömyysturvalautakunnan perustelut
Henkilö, joka on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt, ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen kahden kuukauden ajalta. Aika lasketaan siitä päivästä, jona henkilö on menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt.
A:lle on tarjottu toimistotyötä X Osuuskunnalta. Työnantajan Kansaneläkelaitokselle antaman selvityksen mukaan A ei ole kieltäytynyt haastattelusta eikä työstä, vaan hän on kertonut pyrkivänsä työllistämään itse itsensä 1.7. tai 1.8.2002 toiveenaan pidempiaikainen työsuhde. A:n on kuitenkin tämän kertoessaan katsottava omalla menettelyllään aiheuttaneen työsuhteen syntymättä jäämisen. A:lla ei ole tällöin ollut varmaa tietoa pääsystään toiseen työhön. A:n esittämillä palkkaerimielisyyksillä ei ollut vaikutusta edellä esitettyyn.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta työttömyysturvalautakunnan päätökseen ja vaati, että hänelle myönnetään oikeus työmarkkinatukeen ajalta 6.6. - 4.8.2002.
A antoi selityksensä ja kysyi, voiko työvoimatoimikuntaan kuuluva osuuskunnan hallituksen jäsen ja paikkakunnan suurin marjantuottaja tehdä päätöksiä kyseisessä asiassa jääviyden puitteissa.
A tarkensi vakuutusoikeuden pyynnöstä esittämäänsä esteellisyysväitettä ja totesi, että kyse on marjanviljelijä B:stä.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työttömyysturvalautakunnan päätös kumottiin ja asia palautettiin Kansaneläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi. Lisäksi todettiin, että Kansaneläkelaitoksen tulee viivytyksettä ennen asian käsittelemistä pyytää työvoimatoimikunnalta esteettömässä kokoonpanossa annettu työvoimapoliittinen lausunto.
Vakuutusoikeuden perustelut
Työttömyysturvalain (602/1984) 3 §:n 3 momentin mukaan työvoimatoimikunta tai työvoimatoimisto antaa työttömyysturvan saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä, joista säädetään muun muassa 9 §:ssä, Kansaneläkelaitosta sitovan lausunnon. Kyseisen lain 38 §:n 2 momentin mukaan työvoimatoimikunnan ja työvoimatoimiston 3 §:n 3 momentin mukaan antamasta sitovasta lausunnosta ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Työttömyysturvalain (602/1984) 40 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen tai työttömyyskassan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta työttömyysturvalautakunnalta ja työttömyysturvalautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta.
Suomen perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
A on esittänyt vakuutusoikeudessa esteellisyysväitteen, joka kohdistuu hänen asiaansa työvoimatoimikunnassa 26.6.2002, 7.8.2002 ja 29.1.2003 käsitelleeseen työvoimatoimikunnan jäseneen B:hen. Vakuutusoikeus toteaa, että Kansaneläkelaitos on edellä kerrottujen säännösten mukaisesti sidottu työvoimatoimikunnan antamaan työvoimapoliittiseen lausuntoon ja se antaa päätöksensä asiassa annetun työvoimapoliittisen lausunnon mukaisesti. Tähän nähden ja koska A:lla on Suomen perustuslain 21 §:n mukainen oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti viranomaisessa, vakuutusoikeus on ottanut tutkittavakseen A:n esittämän työvoimatoimikunnan jäseneen kohdistuvan esteellisyysväitteen.
Työvoimatoimikunnan jäseneen, hänen osallistuessaan työvoimatoimikunnan toimintaan, sovelletaan tässä asiassa hallintomenettelylain (598/1982) säännöksiä virkamiehen esteellisyydestä. Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan virkamies on esteellinen muun muassa, jos hän on hallituksen jäsenenä sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Kyseisen momentin 6 kohdan mukaan virkamies on esteellinen myös silloin, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Työvoimatoimikunta on 26.6.2002 antamassaan työvoimapoliittisessa lausunnossa todennut, että A on menettelyllään aiheuttanut sen, ettei yli viisi päivää kestäväksi tarkoitettua työsuhdetta ole syntynyt 6.6.2002. Lausunto on käsitelty työvoimatoimikunnassa 26.6.2002. Työvoimatoimikunta on lausunnossaan todennut A:n kertoneen työnantajalle, ettei hän ota vastaan tarjottua työtä.
Työnantaja, johon työvoimatoimikunnan lausunnossa on viitattu, on X Osuuskunta. Asiassa saadun selvityksen mukaan B on kyseisen osuuskunnan hallituksen jäsen. Vakuutusoikeus toteaa, että X Osuuskunta ei ole nyt käsiteltävässä asiassa varsinaisesti asianosaisen asemassa eikä sille ole asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. Asiassa ei ole esitetty mitään sellaista selvitystä, jonka perusteella voisi päätellä, että B:llä ei olisi ollut puolueetonta suhtautumista A:n asiaan sitä työvoimatoimikunnassa käsiteltäessä. Tästä huolimatta ja ottaen huomioon B:n asema X Osuuskunnan hallituksen jäsenenä sekä se, että hänen toimintansa työvoimatoimikunnan jäsenenä täytyy myös näyttää puolueettomalta, vakuutusoikeus katsoo, että B on ollut esteellisen käsittelemään A:n X Osuuskuntaan liittyvää työttömyysturva-asiaa. Tämän vuoksi työvoimatoimikunnan 26.6.2002 antama työvoimapoliittinen lausunto ei ole syntynyt asianmukaisessa menettelyssä.
Lainkohdat
Hallintomenettelylaki (6.8.1982/598) 10 § 1 mom. 5 (6.6.1997/543) ja 6 kohta
Työttömyysturvalaki (24.8.1984/602) 3 § 3 mom., 38 § 2 mom. ja 40 §
Työttömyysturvalaki (30.12.2002/1290) 11 luku 4 §
Suomen perustuslaki 21 §
Osasto