Insurance court dismisses daughter's claim for grief compensation after father's murder due to lack of close living ties.

Kysymys rikosvahinkolain nojalla surmansa saaneen läheiselle suoritettavasta korvauksesta kuolemantapauksen aiheuttaman kärsimyksen johdosta. Katsottiin, ettei ollut perusteita korvauksen myöntämiselle täysi-ikäiselle, itsenäistä perhe-elämää viettävälle tyttärelle isänsä kuoleman johdosta aiheutuneesta kärsimyksestä.

Esitiedot

A:n isä B sai surmansa murhan johdosta. A haki Valtiokonttorilta korvausta muun muassa hänelle aiheutuneesta kärsimyksestä Porin käräjäoikeuden tuomion mukaisesti.

Valtiokonttorin ratkaisu

Valtiokonttori hylkäsi A:n vaatimuksen läheiselle aiheutuneen kärsimyksen osalta.

Valtiokonttorin perustelut

Korvausta myöntäessään Valtiokonttori ei ole sidoksissa tuomioistuimen korvausasiassa antamaan ratkaisuun (rikosvahinkolaki 14 § 1 mom.).

Valtiokonttori on pyytänyt surmansa saaneen läheiselle aiheutuneen kärsimyksen korvaamisen osalta rikosvahinkoasetuksen 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun lausunnon rikosvahinkolautakunnalta. Lausunnossaan rikosvahinkolautakunta suosittelee, että hakijalle ei suoriteta korvausta kärsimyksestä rikosvahinkolain 6 a §:n nojalla.

Rikosvahinkolain 6 a §:n mukaan surmansa saaneen läheiselle suoritetaan korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:ssä säädetyin edellytyksin. Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:n mukaan surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Korvausta tuomitaan maksettavaksi, jos se harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:ssä mainitaan korvaukseen oikeutettuina läheisinä surmansa saaneen vanhemmat, lapset ja aviopuoliso, mutta ei sisaruksia. Lain esitöissä (HE 116/1998 vp.) todetaan, että pykälässä mainittuihin verrattavia erityisen läheisiä henkilöitä voivat olla ainakin surmansa saaneen kanssa samassa taloudessa elänyt avopuoliso sekä kasvattilapsi ja -vanhemmat.

Korvauksen myöntämistä harkittaessa yksi keskeinen huomioon otettava seikka on surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys. Tätä ei arvioida pelkästään avio- tai sukulaisuussuhteen perusteella. Olennaista on se, onko surmansa saaneen ja korvausta vaativan välillä tosiasiassa ollut yhteenkuuluvuus- tai riippuvuussuhde. Tätä voi osoittaa esimerkiksi yhteisessä taloudessa asuminen. Myös hakijan ja surmansa saaneen iällä sekä elämäntilanteella on merkitystä suhteen läheisyyttä arvioitaessa. Esitöiden mukaan kohtuuttomana ei voida pitää esimerkiksi sitä, että surmansa saaneen vanhempansa luota pysyvästi pois muuttaneelle aikuiselle ei yleensä tuomita maksettavaksi rahallista korvausta kärsimyksestä.

Hakija on surmansa saaneen täysi-ikäinen tytär, eikä hän ole rikoksen tapahtuma-aikana asunut surmansa saaneen kanssa samassa taloudessa. Tämän huomioon ottaen Valtiokonttori katsoo, että hakijan ja surmansa saaneen välistä suhdetta ei läheisestä sukulaissuhteesta huolimatta voida pitää laissa tarkoitetulla tavalla erityisen läheisenä.

Kohtuuharkinnassa on otettava huomioon myös kuoleman aiheuttaneen teon laatu. Lain esitöissä korvauksen suorittamista puoltavana seikkana mainitaan se, että tekotapa on ollut poikkeuksellisen raaka ja uhrin ihmisarvoa alentava. Surmattu on esimerkiksi välittömästi ennen kuolemaansa saattanut joutua pitkäaikaisen väkivallan kohteeksi.

Surmansa saaneen ja korvausta vaativan suhteen läheisyyden ja teon laadun lisäksi kohtuusharkinnassa on otettava huomioon muut olosuhteet. Lain esitöissä tällaisina muina olosuhteina mainitaan läheisen läsnäolo surmaamishetkellä sekä surmaamisen tapahtuminen surmansa saaneen ja korvausta vaativan yhteisessä kodissa. Valtiokonttorin mukaan tällaisia seikkoja ei ole tullut esille nyt käsiteltävässä tapauksessa.

Olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen Valtiokonttori katsoo, että vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:ssä korvauksen suorittamiselle säädetyt edellytykset eivät täyty korvausvaatimuksen perusteena olevassa tapauksessa, ja hylkää läheisen kuoleman aiheuttaman henkisen kärsimyksen korvaamista koskevan korvausvaatimuksen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta Valtiokonttorin päätökseen ja vaati korvausta kuolemantapauksen johdosta läheiselle aiheutuneesta kärsimyksestä. A kertoi, että hänen isänsä oli vieraillut tapaamassa häntä ja lapsenlapsia välillä jopa parikin kertaa viikossa ja että heidän välinsä olivat erittäin hyvät ja läheiset. A kertoi joutuneensa kääntymään ammattiauttajan puoleen selvitäkseen isänsä kuolemasta.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Valtiokonttorin päätöstä ei muuteta. Valitus hylätään.

Vakuutusoikeuden perustelut

Läheiselle aiheutuneen kärsimyksen osalta Valtiokonttorin päätöksessä mainitut perustelut. Vakuutusoikeus toteaa lisäksi, että esitetyn selvityksen mukaan A ja hänen isänsä ovat pitäneet kohtalaisen tiiviisti yhteyttä toisiinsa erillään asumisesta huolimatta. Korvauksen hakijana on kuitenkin uhrin täysi-ikäinen itsenäistä perhe-elämää viettävä tytär ja vakuutusoikeus katsoo, ettei ole esitetty edellytyksiä kärsimyksen korvaamiselle rikosvahinkolain 6 a §:n nojalla.

Lainkohdat

Rikosvahinkolaki 6 a §

Osasto