Insurance court allows mother's grief compensation claim by rejecting evidence disproving presumed close relationship.

Kysymys rikosvahinkolain nojalla surmansa saaneen läheiselle suoritettavasta korvauksesta kuolemantapauksen aiheuttaman henkisen kärsimyksen johdosta. A katsottiin surmansa saaneelle B:lle erityisen läheiseksi ja läheisyysolettaman tarkoittamaksi henkilöksi, koska tätä kumoavaa näyttöä ei ollut esitetty. Myöskään korvauksen suorittamista koskevassa kohtuusharkinnassa ei annettu ratkaisevaa merkitystä sille, että B ei asunut kuollessaan A:n kanssa samassa taloudessa. Asia palautettiin Valtiokonttorille korvauksen suuruuden määrittämistä varten.

Esitiedot

A:n tytär B sai surmansa murhan johdosta 14.1.2001. A haki Valtiokonttorilta korvausta muun muassa hänelle aiheutuneesta kärsimyksestä Turun hovioikeuden tuomion mukaisesti.

Valtiokonttorin ratkaisu

Valtiokonttori hylkäsi A:n vaatimuksen läheiselle aiheutuneen kärsimyksen osalta.

Valtiokonttorin perustelut

Rikosvahinkolain 6 a §:n mukaan surmansa saaneen läheiselle suoritetaan korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:ssä säädetyin edellytyksin. Kyseisen lainkohdan mukaan surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta. Korvausta tuomitaan maksettavaksi, jos se harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu ja muut olosuhteet.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:ssä mainitaan korvaukseen oikeutettuina läheisinä surmansa saaneen vanhemmat, lapset ja aviopuoliso, mutta ei sisaruksia. Lain esitöissä (HE 116/1998 vp.) todetaan, että pykälässä mainittuihin verrattavia erityisen läheisiä henkilöitä voivat olla ainakin surmansa saaneen kanssa samassa taloudessa elänyt avopuoliso sekä kasvattilapsi- ja vanhemmat.

Korvauksen myöntämistä harkittaessa yksi keskeinen huomioon otettava seikka on surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys. Tätä ei arvioida pelkästään avio-tai sukulaissuhteen perusteella. Olennaista on se, onko surmansa saaneen ja korvausta vaativan välillä tosiasiassa ollut yhteenkuuluvuus- tai riippuvuussuhde. Tätä voi osoittaa esimerkiksi yhteisessä taloudessa asuminen. Myös hakijan ja surmansa saaneen iällä ja elämäntilanteella on merkitystä suhteen läheisyyttä arvioitaessa. Esitöiden mukaan kohtuuttomana ei voida pitää esimerkiksi sitä, että surmansa saaneen vanhempansa luota pysyvästi pois muuttaneelle aikuiselle ei yleensä tuomita maksettavaksi rahallista korvausta kärsimyksestä.

Hakija on surmansa saaneen äiti eikä hän ole rikoksen tapahtuma-aikana asunut surmansa saaneen kanssa samassa taloudessa.

Kohtuusharkinnassa on otettava huomioon myös kuoleman aiheuttaneen teon laatu. Lain esitöissä korvauksen suorittamista puoltavana seikkana mainitaan se, että tekotapa on ollut poikkeuksellisen raaka ja uhrin ihmisarvoa alentava. Surmattu on esimerkiksi välittömästi ennen kuolemaansa saattanut joutua pitkäaikaisen väkivallan kohteeksi.

Surmansa saaneen ja korvausta vaativan suhteen läheisyyden ja teon laadun lisäksi kohtuusharkinnassa on otettava huomioon muut olosuhteet. Lain esitöissä tällaisina muina olosuhteina mainitaan läheisen läsnäolo surmaamishetkellä sekä surmaamisen tapahtuminen surmansa saaneen ja korvausta vaativan yhteisessä kodissa. Valtiokonttorin näkemyksen mukaan tällaisia seikkoja ei nyt käsiteltävässä tapauksessa ole tullut esille.

Olosuhteet kokonaisuudessaan huomioon ottaen Valtiokonttori katsoo, että vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:ssä korvauksen suorittamiselle säädetyt edellytykset eivät täyty korvausvaatimuksen perusteena olevassa tapauksessa, ja hylkää läheisen kuoleman aiheuttaman henkisen kärsimyksen korvaamista koskevan korvausvaatimuksen.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta Valtiokonttorin päätökseen ja vaati korvausta kuolemantapauksen johdosta läheiselle aiheutuneesta kärsimyksestä. A kertoi, että hänen välinsä tyttäreensä olivat hyvät ja heidän suhteensa läheinen, mitä osoitti muun muassa jatkuva yhdessäolo ja tyttären lasten hoivaaminen. A korosti vielä surmatavan poikkeuksellista raakuutta sekä sitä, että osallistuminen tapahtuman jälkiselvittelyihin oli poikkeuksellisen raskasta.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Valtiokonttorin päätöstä muutetaan ja Valtiokonttori määrätään suorittamaan A:lle korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Asia palautettiin Valtiokonttorille korvauksen suuruuden määrittämistä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Rikosvahinkolain 6 a §:n 1 momentin mukaan surmansa saaneen läheiselle suoritetaan korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:ssä säädetyin edellytyksin. Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:n mukaan surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla surmansa saaneelle erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvausta kuolemantapauksen aiheuttamasta kärsimyksestä, jos kuolema on aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta ja korvauksen tuomitseminen harkitaan kohtuulliseksi ottamalla huomioon surmansa saaneen ja korvausta vaativan välisen suhteen läheisyys, teon laatu sekä muut olosuhteet.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a §:n esitöiden (HE 116/98) mukaan kärsimyskorvauksen tuomitseminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Läheisen kärsimystä korvattaessa on surmansa saaneen ja korvausta hakevan suhteen läheisyydellä merkitystä kahdessa suhteessa. Korvaus voi ylipäänsä tulla suoritettavaksi vain silloin, kun suhteen voidaan arvioida olleen erittäin läheinen (läheisyysolettama). Toisaalta suhteen läheisyydellä on merkitystä tapauskohtaisessa kohtuusharkinnassa arvioitaessa, voidaanko korvauksen suorittamista pitää yksittäistapauksessa kohtuullisena, eli kohtuusharkinta suoritetaan myös silloin, kun korvauksen hakijana on surmansa saaneen erityisen läheinen henkilö. A on surmansa saaneen äitinä katsottava läheisyysolettaman mukaiseksi erityisen läheiseksi henkilöksi, koska läheisyysolettaman kumoavaa näyttöä ei asiassa ole esitetty. Tämän lisäksi asiassa on arvioitava, onko korvauksen suorittamista pidettävä tässä tapauksessa kohtuullisena.

Lainkohta

Rikosvahinkolaki 6 a §

Osasto