Finnish Insurance Court dismissed occupational disease claim for shoulder bursitis due to lack of repetitive work criteria.

Vakuutusoikeus totesi, että vaikka A:n työ oli raskasta ja käsiä kuormittavaa, ei työn voitu katsoa toistuvuudeltaan tai yksipuolisuudeltaan vastaavan varsinaiselle toistotyölle asetettuja kriteerejä. A:n käsien kipeytymistä ei korvattu ammattitautina.

Esitiedot

A on toiminut eristäjänä X Oy:ssä vuodesta 1988 alkaen. A hakeutui oikean yläraajan kipeytymisen vuoksi lääkärin tutkimuksiin. Lääkärintutkimuksissa A:lla oli ensin todettu oikean olkaluun sisemmän sivunastan tulehdus ja myöhemmin oikean olkaluun ulomman sivunastan tulehdus.

A:n oman selvityksen mukaan oikea yläraaja oli kipeytynyt vähitellen työrasituksessa. A oli arvioinut kipeytymisen johtuvan jatkuvasta telinetavaroiden nostelusta, pellin leikkuusta käsisaksilla, käsikäyttöisten niittipihtien käytöstä sekä jatkuvasta kiipeilystä ja tikapuilla olosta. A oli kertonut, että hän joutuu suorittamaan useita satoja liikkeitä päivässä työkohteesta riippuen.

Vakuutuslaitos antoi asiassa päätöksen, jossa se totesi, ettei A:lle myönnetä tapaturmavakuutuslain mukaista korvausta, koska hänellä todettu oikean olkaluun sivunastan tulehdus ja epäilty molemminpuolinen hartialihaksen jännetulehdus eivät ole ammattitautiasetuksen edellyttämällä tavalla seurausta A:n työstä.

A haki muutosta vakuutuslaitoksen päätökseen tapaturmalautakunnalta ja vaati oikean kyynärpään kipeytymisen korvaamista ammattitautina.

Tapaturmalautakunnan ratkaisu

Tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.

Tapaturmalautakunnan perustelut

Ammattitautiasetuksen (1347/88) 4 §:n mukaan ammattitautilain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettu jännetupentulehdus ja olkaluun sivunastan tulehdus korvataan fysikaalisen tekijän aiheuttamana ammattitautina, jos se on aiheutunut tavan takaa toistuvan ja yksipuolisen taikka työntekijälle oudon liikkeen suorittamisesta.

Edellytyksenä olkaluun sivunastan tulehduksen korvaamiselle ammattitautiasetuksen 4 §:ssä tarkoitettujen työliikkeiden aiheuttamana ammattitautina on se, että työntekijän ennen tulehduksen syntymistä suorittamat työliikkeet ovat olleet tyypiltään sellaisia, että ne lääketieteellisen tietämyksen mukaan sopivat todennäköisesti aiheuttamaan olkaluun sivunastan tulehduksen. Tällaisia työliikkeitä ovat esimerkiksi käden puristusliikkeet sekä käden ja kyynärvarren kierto- ja vääntöliikkeet. Lisäksi työliikkeistä johtuvan rasituksen tulee olla kohdistunut kyynärpään alueelle.

Olkaluun sivunastan tulehduksen korvaaminen ammattitautiasetuksen 4 §:n nojalla ammattitautina edellyttää myös, että työliikkeet ovat ennen sairauden ilmenemistä olleet tavan takaa toistuvia tai yksipuolisia siten, että työ voidaan luokitella liukuhihnatyön tyyppiseksi toistotyöksi. Jos työhön on sisältynyt erilaisia työvaiheita ja vaihtelevia työliikkeitä, eivätkä työliikkeet siten toistuvuudeltaan ja yksipuolisuudeltaan vastaa varsinaiselle toistotyölle asetettuja kriteerejä, tulee ennen sivunastan tulehduksen ilmenemistä olla tapahtunut olennaiseksi katsottava rasituksen muutos työmäärässä tai työliikkeiden suoritustavassa. Rasituksen muutos voi liittyä myös siihen, että työntekijä on palannut lomalta tai hän on työssä uusi työntekijä.

A:n eristäjän työtehtäviin kuuluu putkien ja säiliöiden villoitusta sekä pellitystä ja telineiden tekoa. Työliikkeitä hän joutuu suorittamaan satoja päivittäin työvaiheesta riippuen.

A:n ja hänen työnantajansa antamista selvityksistä ilmenee, että hänen työhönsä sisältyy erilaisia yläraajaa rasittavia työliikkeitä. Kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen yksipuolinen toistotyö eikä A:n työssä ole myöskään yläraajan kipeytymisen aikaan todettu tapahtuneen olennaista rasituksen muutosta, joka olisi aiheuttanut yläraajan kipeytymisen.

Esitetystä lääkärinlausunnosta ilmenee, että A:lla on vuodesta 1999 alkaen ollut oikean olkaluun sisemmän ja ulomman sivunastan tulehdusoireita, jotka ovat vähitellen pahentuneet. Sen kaltainen oikean yläraajan molemminpuolinen pitkittynyt sivunastojen tulehdus ei sovi työperäisen sivunastan tulehduksen taudinkuvaan eikä näin ollen oikeuta korvaukseen ammattitautilain nojalla.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta tapaturmalautakunnan päätökseen ja vaati tapaturmavakuutuslain mukaisia korvauksia. A kertoi kolmen lääkärin todenneen hänellä työperäisen ammattitaudin, jota eristyspeltisepän työ pitää yllä ja että seurauksena on ammatinvaihto. A totesi olevansa työkyvytön nykyiseen ammattiinsa, koska eristyspeltisepän työ edellyttää molempien käsien toimivan normaalisi.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Tapaturmalautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Tapaturmalautakunnan päätöksessä mainitut perustelut. Esitetyn uuden selvityksen ei voitu katsoa aiheuttavan muutosta korvausharkintaan. Lisäksi vakuutusoikeus totesi esitetyn selvityksen perusteella, että vaikka A:n työ on raskasta ja käsiä kuormittavaa, ei työn voida katsoa toistuvuudeltaan tai yksipuolisuudeltaan vastaavan varsinaiselle toistotyölle asetettuja kriteerejä. Työ ei myöskään tapahdu liukuhihnatyölle ominaisessa koneen määräämässä tahdissa, vaan A voi itse vaikuttaa työtahtiinsa. Työhön sisältyy myös erilaisia työvaiheita ja liikkeitä. Työliikkeiden aiheuttamassa rasituksessa ei ole myöskään ennen kipeytymistä tapahtunut sellaista muutosta, että työliikkeitä voitaisiin pitää A:lle outoina. A:lla ei myöskään ole todettu sellaista sairautta, joka voitaisiin korvata tapaturmavakuutuslain 4 §:n 2 momentin mukaisena työliikekipeytymisenä.

Lainkohdat

Tapaturmavakuutuslaki, sellaisena kuin se oli voimassa 1.1.2003 saakka

Ammattitautilaki ja -asetus, sellaisina kuin ne olivat voimassa 1.1.2003 saakka

Osasto