Court allows criminal damage compensation for victim fearing partner's safety in attempted kidnapping case.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Insurance Court overturned the State Office's dismissal of a victim's claim for mental distress compensation following an attempted kidnapping. Although the State Office ruled that the crime must directly target the claimant, the Court found the victim had a reasonable fear for his partner's safety and property. Consequently, the Court determined the crime constituted a freedom-related offense under the Criminal Damage Act, allowing the compensation claim to proceed.
Legislator headnote
AI generatedRikosvahinkolain 5 §:n 2 momentin ja rikoslain 20 luvun nojalla: Henkisestä kärsimyksestä maksettava korvaus on mahdollista, jos rikos on vapauteen kohdistunut ja uhka on kohdistunut uhattuun henkilön turvallisuuteen tai omaisuuteen, vaikka rikos ei kohdistuisi suoraan korvaushakijalle.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Rikosvahinkolain 5 §:n 2 momentin mukaan henkilövahinkona korvataan kärsimys, joka on aiheutettu vapauteen kohdistuneella tai rikoslain 20 luvussa mainitulla rikoksella. A:n miesystävä oli joutunut törkeän kiristyksen yrityksen kohteeksi. Törkeään kiristyksen yritykseen oli sisältänyt sen tekotapa huomioon ottaen sellaista uhkaa, että rikosta oli pidettävä tyypiltään rikosvahinkolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna vapauteen kohdistuneena rikoksena.
Vakuutusoikeus totesi, ettei laittoman uhkauksen rangaistavuus edellytä sitä, että rikos, jolla uhataan, kohdistuisi uhattuun henkilöön. Vaikka rikos, jolla oli uhattu, ei ollut kohdistunut A:han, oli hänellä ollut perusteltu syy pelätä miesystävänsä turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Tämän johdosta törkeä kiristyksen yritys on ollut sellainen rikosvahinkolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu vapauteen kohdistunut rikos, joka on oikeuttanut A:n rikosvahinkolain mukaisiin korvauksiin, vaikka rikoksella uhkaaminen ei ollut kohdistunut A:han henkilökohtaisesti.
Esitiedot
A:n miesystävä oli joutunut törkeän kiristyksen yrityksen uhriksi. A haki Valtiokonttorilta korvauksia rikosvahinkolain nojalla muun muassa henkisestä kärsimyksestä, joka hänelle oli rikoksen johdosta aiheutunut.
Valtiokonttorin päätös
Korvaushakemus hylättiin.
Valtiokonttorin perustelut
Henkistä kärsimystä koskeva korvausvaatimus on hylätty rikosvahinkolain 5 §:n 2 momentin nojalla, koska henkisestä kärsimyksestä on säädetty suoritettavaksi korvausta ainoastaan silloin, kun se on aiheutettu vapauteen kohdistuneella rikoksella tai rikoslain 20 luvussa mainitulla siveellisyysrikoksella ja rikos on kohdistunut korvauksen hakijan henkeen ja terveyteen. Korvausvaatimuksen perusteena olevan rikoksen ei voida katsoa täyttävän sellaisen laittoman uhkauksen tai muunkaan vapauteen kohdistuneen rikoksen tunnusmerkistöä, joka on kohdistunut hakijaan itseensä.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta Valtiokonttorin päätökseen ja vaati korvauksia siten, kuin hänelle käräjäoikeudessa oli määrätty.
Vakuutusoikeuden päätös
Valtiokonttorin päätös kumottiin ja asia palautettiin Valtiokonttorille uudelleen käsiteltäväksi.
Vakuutusoikeuden perustelut
Asiassa esitetyn esitutkinta-aineiston ja käräjäoikeuden tuomion sekä muun selvityksen perusteella vakuutusoikeus katsoo, että 3.1.2002 tapahtuneeseen törkeän kiristyksen yritykseen on sisältänyt sen tekotapa huomioon ottaen sellaista uhkaa, että rikosta on pidettävä tyypiltään rikosvahinkolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna vapauteen kohdistuneena rikoksena. Vakuutusoikeus toteaa, että laittoman uhkauksen rangaistavuus ei edellytä sitä, että rikos, jolla uhataan, kohdistuisi uhattuun henkilöön. Vakuutusoikeus katsoo, että vaikka rikos, jolla on uhattu, ei ole kohdistunut henkilökohtaisesti A:han, on hänellä ollut perusteltu syy pelätä miesystävänsä turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Tämän johdosta 3.1.2002 tapahtunut törkeän kiristyksen yritys on ollut rikosvahinkolain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu vapauteen kohdistunut rikos.
Lainkohdat
Rikosvahinkolaki 5 § ja 10 a §
Osasto