Foreign work cannot extend the five-year waiting period under Finnish unemployment law due to lack of domestic work.
Legislator summary
AI generatedThe applicant was denied unemployment benefits because he failed to work in Finland for at least four weeks immediately before becoming unemployed. Although he had worked in Norway, the Finnish court held that the five-year qualifying period under the Nordic Social Security Agreement could not be extended by the provisions of the Unemployment Security Act. Consequently, the court dismissed the appeal against the labor market support authority's decision to deny benefits.
Legislator headnote
AI generatedTyöttömyysturvalaki 16 §; Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus 17 artikla: The five-year qualifying period for unemployment benefits under the Nordic Social Security Agreement cannot be extended by domestic statutory provisions if the applicant has not worked in the home country immediately prior to unemployment.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Työskentelyä toisessa valtiossa ei voitu lukea työssäoloehtoon Suomessa, koska hakija ei ollut työskennellyt Suomessa välittömästi ennen työttömyyttä vähintään neljä viikkoa tai hän ei ollut saanut Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen edellyttämällä tavalla työttömyysetuuksia Suomessa aikaisintaan viiden vuoden aikana ennen ilmoittautumistaan työttömäksi työnhakijaksi. Mainittua viiden vuoden määräaikaa ei voitu pidentää työttömyysturvalain 16 §:n 4 momentin nojalla.
Esitiedot
A oli saanut työmarkkinatukea ajalta 8.6.-19.9.1996. Hän oli työskennellyt Norjassa ajalla 23.9.1996-31.7.1998. Hän oli ollut äitiyslomalla 19.7.2000 saakka ja hoitovapaalla 20.7.2000 alkaen. A oli ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työvoimatoimistossa 14.1.2002.
Työttömyyskassa eväsi A:lta työttömyyspäivärahan 14.1.2002 alkaen, koska hän ei täyttänyt työssäoloehtoa. Työssäolo toisessa valtiossa voidaan lukea hänen työssäoloehtoonsa vasta sen jälkeen, kun hän on työskennellyt Suomessa vähintään neljä viikkoa.
A haki päätökseen muutosta työttömyysturvalautakunnalta ja vaati työttömyyspäivärahaa evätyltä ajalta. A katsoi, että Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan neljän viikon työssäoloehtoa ei vaadita jäseneltä, joka palaa Suomeen ja on viiden vuoden aikana kuulunut Suomen työttömyysturvalain säädännön piiriin.
Työttömyysturvalautakunnan ratkaisu
Työttömyysturvalautakunta hylkäsi A:n valituksen.
Työttömyysturvalautakunnan perustelut
Jos Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen muussa valtiossa täytetyt vakuutus- ja työskentelykaudet on otettava huomioon määrättäessä oikeudesta ansioon suhteutettuun päivärahaan, luetaan tällaiset kaudet työssäoloehtoon, jos henkilö on työskennellyt Suomessa välittömästi ennen työttömyyttä vähintään neljä viikkoa tai jos työ on tarkoitettu kestämään neljä viikkoa, mutta se on päättynyt henkilöstä riippumattomasta syystä aikaisemmin.
Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa on säädetty, että neljän viikon työskentelykautta ennen päivärahaoikeutta ei edellytetä henkilöiltä, jotka siinä maassa, josta etuuksia haetaan, ovat joko työskennelleet siinä laajuudessa, että he ovat kuuluneet sen maan työttömyysturvalain säädännön piiriin tai ovat saaneet työttömyysetuuksia siitä maasta. Edellytyksenä on kuitenkin, että työskentely on tapahtunut tai työttömyysetuuksia on saatu aikaisintaan viiden vuoden aikana ennen ilmoittautumista työnhakijaksi virallisessa työnvälityksessä ja, tapauksesta riippuen liittymistä asianomaisen työttömyyskassan jäseneksi.
Ennen lähtöään Norjaan A ei ollut työskennellyt Suomessa. Hän oli saanut työmarkkinatukea ajalta 8.6. - 19.9.1996. Hän oli työskennellyt Norjassa ajalla 23.9.1996 - 31.7.1998. A oli saanut työmarkkinatukea, eli edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua työttömyysetuutta, Suomesta yli viisi vuotta sitten, joten häneltä edellytettiin myös Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella neljän viikon työskentelyä Suomessa ennen kuin Norjassa tehty työ voitiin muiden edellytysten täyttyessä lukea hänen työssäoloehtoonsa. Näin ollen A:lla ei ollut oikeutta työttömyyspäivärahaan evätyltä ajalta esittämistään seikoista huolimatta.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta työttömyysturvalautakunnan päätökseen ja vaati oikeutta työttömyyspäivärahaan 14.1.2002 alkaen. A viittasi työttömyysturvalain 16 §:n 4 momenttiin, jonka mukaan jos henkilö on sairauden, laitoshoidon, asevelvollisuuden, opintojen, lapsen syntymän, lastenhoidon tai muun näihin verrattavan hyväksyttävän syyn johdosta estynyt olemasta työmarkkinoilla, voidaan työttömyysturvalain 16 §:n 2 momentissa mainittua tarkastelujaksoa vastaavasti pidentää, kuitenkin enintään seitsemän vuotta.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työttömyysturvalautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Työttömyysturvalautakunnan päätöksessä mainitut perustelut. Lisäksi vakuutusoikeus totesi, että työttömyysturvalain 16 §:n 4 momentissa mainittujen edellytysten täyttyessä voidaan 16 §:n 2 momentissa mainittua tarkastelujaksoa pidentää. Työttömyysturvalain 16 §:n 4 momentissa ei ole viittaussäännöstä Pohjoismaiseen sosiaaliturvasopimukseen. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa mainittua viiden vuoden määräaikaa ei näin ollen voida pidentää työttömyysturvalain 16 §:n 4 momentin nojalla.
Lainkohdat
Työttömyysturvalaki (602/1984), sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2002 saakka, 16 §
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus 17 artikla
Osasto