Insurance Court grants legal aid despite low income, ruling the appeal has significant meaning for the victim.

A:n katsottiin kykenevän ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan ja oikeuttaan rikosvahingon korvaamista valtion varoista koskevassa valitusasiassa. Kyse myös siitä, oliko asialla vähäinen merkitys oikeusapua hakeneelle.

Esitiedot

A oli oikeusaputoimistoon toimittamallaan 22.9.2003 päivätyllä hakemuksella hakenut oikeusapua asiassa, jossa oli kyse muutoksenhausta vakuutusoikeuteen Valtiokonttorin päätöksestä rikosvahinkolain mukaista korvausta koskevassa asiassa.

Oikeusaputoimisto ei ollut myöntänyt oikeusapua, koska asialla oli hakijalle vähäinen merkitys (Oikeusapulaki 7 § 1 mom. 1-kohta).

Ratkaisupyyntö

A teki ratkaisupyynnön, minkä oikeusaputoimisto 10.10.2003 siirsi vakuutusoikeuden käsiteltäväksi.

Vaatimukset vakuutusoikeudessa

A vaati oikeusapua hakemuksensa mukaisesti katsoen, ettei asia ole vähäpätöinen. A perusteli vaatimustaan nettokuukausituloillaan, jotka ovat alle 500 euroa. Huomioon otettavia menoja hänellä on kuukausittain 100 euroa, joten hänelle jää elämiseen alle 400 euroa kuukaudessa. Tähän nähden 250 euron menetystä ei voida pitää vähäisenä. A katsoi lisäksi, että asialla on myös yleisempääkin merkitystä, eikä tämä merkitys ole vähäinen. Kysymys on pahoinpitelyn uhrin asemasta yleisemminkin. Valtiokonttorin päätöksessä omaksuttu kanta heikentää pahoinpitelyn uhrin asemaa entisestään.

Välitoimet

Vakuutusoikeus varasi A:lle tilaisuuden esittää selvitystä siitä, miksi hän tarvitsee oikeudellista apua asiassa. A ilmoitti 10.11.2003 päivätyssä kirjelmässä, ettei hän katso selviytyvänsä yksin kyseisestä prosessista ja että hän tarvitsee oikeudellista apua asiansa hoitamiseen. A ilmoitti lisäksi olevansa sairauseläkkeellä. Vakuutusoikeus varasi A:lle tilaisuuden toimittaa selvitystä hänelle myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden perusteista tai muista henkilöstä johtuvista syistä, joiden perusteella hän katsoo tarvitsevansa oikeudellista apua asiassa. A:n avustaja on 17.11.2003 päivätyssä kirjelmässä kertonut A:n ilmoittaneen hänelle puhelimitse työkyvyttömyytensä syynä olevan depression eli masentuneisuuden.

Vakuutusoikeuden ratkaisu 4.12.2003

Oikeusaputoimiston 25.9.2003 antamaa oikeusapupäätöstä muutetaan ja A:lle, jonka kuukausittainen käyttövara on esitetyn selvityksen perusteella 491,03 euroa, myönnetään oikeusapu korvauksetta taannehtivasti 25.8.2003 lukien. Oikeusapuun kuuluvat oikeusapulain 4 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa ja 2-4 momentissa mainitut etuudet. Vaatimus avustajan määräämisestä hylätään.

Vakuutusoikeuden perustelut

Oikeusapulain 7 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan oikeusapua ei anneta, jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys. Lain esitöiden (HE 82/2001) mukaan asian merkitystä on arvioitava oikeusavun hakijan näkökulmasta ottaen muun muassa huomioon hakijan sosiaaliset ja taloudelliset olot. A:n kuukausittainen käyttövara on alle 500 euroa, eikä asian merkitystä A:lle voida siten pitää vähäisenä.

Oikeusapulain 1 §:n 1 momentin mukaan oikeusapua annetaan henkilölle, joka tarvitsee asiantuntevaa apua oikeudellisessa asiassa ja joka taloudellisen asemansa vuoksi ei kykene itse suorittamaan sen hoitamisen vaatimia menoja.

Oikeusapulain esitöiden (HE 82/2001) mukaan oikeusavun myöntämisen yleisenä edellytyksenä on taloudellisten kriteerien ohella oikeusavustajan tarve. Avustajan tarvetta harkittaessa ratkaisevaa on se, kykeneekö hakija ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan kyseessä olevassa asiassa. Avustajan tarvetta harkittaessa tulee muun ohessa ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksessa asetetut vaatimukset.

A:n oikeus rikosperusteiseen vahingonkorvaukseen rikoksen tekijältä on vahvistettu käräjäoikeuden 31.10.2002 antamalla tuomiolla. Rikosasiassa annetun tuomion perustelujen mukaan rangaistuslajia ja rangaistuksen määrää mitatessaan käräjäoikeus on ottanut rangaistusta alentavana seikana huomioon asianomistajan eli A:n oman toiminnan. Rikoksen tekijä on myöntänyt kivusta ja särystä A:n vaatiman 500 euron vahingonkorvauksen määrältään oikeaksi.

Valtiokonttori on rikosvahinkolain mukaista korvaushakemusta ratkaistaessa sidottu tuomioistuimen rikosasiassa antamaan rikosoikeudelliseen ratkaisuun. Valtiokonttori ei ole kuitenkaan sidottu tuomioistuimen ratkaisuun tuomitun vahingonkorvauksen osalta.

Valtiokonttori on 22.8.2003 antamallaan päätöksellä myöntänyt A:lle korvausta kivusta ja särystä A:n vaatiman 500 euron asemesta, rikosvahinkolain 11 §:ään perustuva A:n oma myötävaikutus huomioon ottaen, 250 euroa. Muutoksenhakemuksessa Valtiokonttorin rikosvahinkolain mukaisessa korvausasiassa antamaan päätökseen on kysymys A:lle rikoksen seurauksena aiheutuneen kivun ja säryn korvattavuuden määrästä.

Rikosvahinkokorvauksen hakijalle rikoksen seurauksena aiheutuneen kivun ja säryn korvattavuuden arviointi perustuu yleensä jo asian tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä esitettyyn asiakirja-aineistoon. Tuomioistuinkäsittely ja rikosperusteinen vahingonkorvaustuomio muodostavat perustan rikosvahinkolain mukaisen korvattavuuden arvioinnille. Kivun ja säryn korvattavuuden osalta kyse on rikosvahinkoasioissa tavanomaisena pidettävästä korvauksen määrää koskevasta kysymyksestä. Asiaan ei siten voida arvioida sisältyvän vaativia oikeus- ja tosiasiakysymyksiä.

Vakuutusoikeus katsoo, että A kykenisi itsekin ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan ja oikeuttaan asiassa eli valittamaan vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeus on avustajan tarvetta arvioidessaan ottanut muun ohessa huomioon hallintolainkäyttölain 33 §:n määräyksen valitusviranomaisen eli vakuutusoikeuden velvollisuudesta huolehtia asian selvittämisestä. A:n oikeusturvan toteutumisen kannalta voidaan arvioida riittäväksi, että hän olisi itse säädetyssä valitusajassa ilmoittanut kirjallisesti tyytymättömyytensä Valtiokonttorin päätökseen.

Asiassa ei ole myöskään esitetty selvitystä sellaisesta A:n henkilöstä johtuvasta syystä, jonka perusteella voitaisiin arvioida, ettei hän olisi kyennyt itse hakemaan muutosta Valtiokonttorin päätökseen.

Vakuutusoikeudella on ollut käytettävänään tätä asiaa ratkaistessaan A:n rikosvahinkolain mukaista valitusasiaa koskevat asiakirjat.

Lainkohdat

Oikeusapulaki 1 §, 6 § ja 7 §

Osasto