Insurance court allowed partial compensation for child's mental distress and related costs under criminal damage law.

A:lle aiheutui työansion menetystä, koska hän jäi kotiin hoitamaan rikoksen kohteeksi joutunutta lastaan. Vakuutusoikeus katsoi ottaen huomioon lapsen iän rikoksen tekohetkellä sekä teon laadun, että lapsen henkisestä järkytyksestä toipuminen oli edellyttänyt ympärivuorokautista aikuisen henkilön tukea useiden päivien ajan. Vakuutusoikeus katsoi, että oli kohtuullista korvata rikosvahinkolain perusteella A:lle aiheutunut työansion menetys lapselle aiheutuneisiin sairaanhoitokuluihin verrattavana muuna kuluna.

Esitiedot

A:n lapsi joutui koulumatkansa päätteeksi kotonaan rikoksen uhriksi. Lapsi oli rikoksen tekohetkellä 7-vuotias. Asiassa suoritettiin esitutkinta, jossa rikoksen tekijä tunnusti teot. Asiasta ei tullut oikeudenkäyntiä, koska tekijä oli tekohetkellä ollut alaikäinen. A haki rikosvahinkolain perusteella korvausta Valtiokonttorilta muun muassa lääkärikuluista, matkakuluista, psykoterapiasta, vaatekuluista, kivusta ja särystä sekä henkisestä kärsimyksestä sekä A:lle aiheutuneesta ansionmenetyksestä.

Valtiokonttorin ratkaisu

Valtiokonttori korvasi lapselle kivusta ja särystä vaatimuksen mukaan 168,19 euroa sekä kärsimyksestä vaaditun 3.363,76 sijasta 1.681,88 euroa. Muilta osin hakemus hylättiin.

Valtiokonttorin ratkaisun perustelut

Kärsimyksen osalta korvausvaatimuksesta hyväksyttiin 1.681,88 euroa noudatetun korvauskäytännön mukaisena kohtuullisena korvauksena.

Muuttokustannuksia ja uutta sänkyä sekä tutkinnallisia kuluja koskevat korvausvaatimukset hylättiin RIVL 5 §:n nojalla koska niitä ei voida pitää sellaisina vahingosta johtuvina välttämättöminä kustannuksina, joista on säädetty suoritettavaksi korvausta henkilövahingon yhteydessä.

Henkilövahingon kärsineelle suoritetaan RIVL 5 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla korvaus sairaanhoitokustannuksista ja muista vahingosta aiheutuneista kuluista. Koska kuntoutuskuluja, tässä tapauksessa psykoterapiakuluja, ei ole pidettävä sairaanhoitokustannuksina eikä muinakaan vahingosta aiheutuneina kuluina, hylättiin niitä koskeva vaatimus.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

A haki muutosta Valtiokonttorin päätökseen ja vaati, että lapselle maksettu korvaus henkisestä kärsimyksestä korotetaan vaadittuun 3.363,73 euroon ja että lääkärinkulut 432 markkaa (72,66 euroa), psykoterapiamatkoista aiheutuneet kulut 24 x 110 markkaa (yhteensä 2.640 markkaa eli 444,02 euroa) ja A:lle itselleen aiheutunut ansionmenetys 1.767,46 markkaa (293,73 euroa) korvataan.

Valituksessaan A vetosi siihen, että rikoksen tekijä oli esitutkintapöytäkirjan mukaan syyllistynyt sen kaltaiseen tekoon, joka oli ollut omiaan aiheuttamaan lapselle henkistä järkytystä ja että lapsi oli joutunut käymään kuukausittain psykoterapiassa. Psykoterapian tarve oli johtunut vain ja ainoastaan nyt puheena olevasta teosta, joten se on katsottava hoitokustannukseksi ja vahingosta aiheutuneeksi kuluksi. Lisäksi A vetosi siihen, ettei lapsi ollut päässyt psykoterapiaan yksin, vaan hänen oli ollut saatettava lapsi, joten matkakustannukset on korvattava. A korosti sitä, että tilanne oli ollut aikoinaan hyvin traumaattinen ja vaikea lapselle. Tämän vuoksi A oli joutunut ottamaan palkatonta lomaa seitsemäksi työpäiväksi. Hänelle aiheutunut ansionmenetys on korvattava ottaen huomioon lapsen ikä.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Valtiokonttorin päätöstä muutettiin ja Valtiokonttori määrättiin suorittamaan lapselle korvauksena henkisestä kärsimyksestä jo korvatun 1.681,88 euron lisäksi 1.681,88 euroa eli yhteensä 3.363,76 euroa, lääkärikuluja 72,66 euroa, psykoterapiasta aiheutuneita matkakuluja 444,02 euroa ja A:lle aiheutuneena ansionmenetyksenä 293,73 euroa. Asia palautettiin Valtiokonttorille Vakuutusoikeuden päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Vakuutusoikeuden perustelut

Vakuutusoikeus katsoi henkisen kärsimyksen osalta ottaen huomioon lapsen iän rikoksen tekohetkellä ja rikoksen teko-olosuhteet ja erityisesti sen, että rikos oli sattunut lapsen koulumatkan päätteeksi hänen kotonaan, että lapselle aiheutuneen rikosvahinkolain nojalla korvaukseen oikeuttavan henkisen kärsimyksen kohtuullisena korvauksena on pidettävä 3.363,76 euroa (20.000 markkaa).

Vakuutusoikeus katsoi asiassa esitetyn lääketieteellisen ja muun selvityksen perusteella, että lääkärikulut ja psykoterapiasta aiheutuneet matkakulut ovat rikosvahinkolain 5 § 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja vahingosta aiheutuneita sairaanhoitokustannuksia ja siten ne tulee korvata rikosvahinkolain perusteella.

Lainkohta

Rikosvahinkolaki 5 §

Osasto