Insurance court dismissed appeal; vacation leave alone does not justify discretionary pension recalculation under Finnish law.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe insurance court dismissed the applicant's appeal against the pension board's decision to recalculate his pension based on a 1996 employment period interrupted by vacation leave. The applicant argued that his employment relationship ended independently due to the unpaid break, warranting a discretionary pension adjustment. The court held that vacation leave alone does not constitute a special reason for recalculation and that the proposed adjustment failed to meet the statutory threshold of affecting 17.5% of his total pension security.
Legislator headnote
AI generatedTyöntekijäin eläkelain 2 § 2 mom. ja 7 d §:n nojalla; vuorotteluvapaa itsessään ei ole poikkeuksellinen syy eläkepalkan harkinnanvaraiseen tarkistamiseen, ellei työsuhde ole päättynyt työntekijästä riippumattomasta syystä ja tarkistamisella ole merkittävä vaikutus kokonaiseläketurvaan.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedFull text
Vakuutusoikeus katsoi, että vuorotteluvapaa ei sellaisenaan ollut työntekijäin eläkelain (TEL) 7 d §:ssä tarkoitettu poikkeuksellinen syy, jonka perusteella eläkepalkkaa voitiin harkinnanvaraisesti tarkistaa. Harkinnanvarainen tarkistaminen voi kuitenkin tulla kysymykseen, jos vuorotteluvapaalla olleen työntekijän työsuhde oli päättynyt työntekijästä riippumattomasta syystä. Koska A:n eläkepalkan harkinnanvaraisella tarkistamisella ei ollut laissa edellytettyä vaikutusta hänen kokonaiseläketurvaansa, harkinnanvaraisen tarkistamisen edellytykset eivät täyttyneet.
Esitiedot
A:lle myönnettiin työttömyyseläke 1.12.2001 alkaen. Eläkkeen määrä oli 984,84 euroa kuukaudessa vuoden 2001 indeksissä.
A haki eläkelaitos X:n päätökseen muutosta eläkelautakunnalta ja vaati muutosta eläkkeen laskennassa vuonna 1996 käytettyyn ansioon. A oli ollut vuorotteluvapaalla ajalla 1.5.-30.9.1996. Työnantajan mukaan vuorotteluvapaan ei pitänyt vaikuttaa eläkkeen määrään. Asiaa oli kysytty myös liitosta ja Kelasta.
Eläkelautakunnan ratkaisu
Eläkelautakunta muutti eläkelaitos X:n päätöstä siten, että A:n työeläkelakien mukainen työsuhde työnantaja Y:hyn oli päättynyt palkattoman jakson vuoksi 30.4.1996 ja A oli jatkanut uudessa työsuhteessa työnantaja Y:hyn 1.10.1996 lukien. Asia palautettiin eläkelaitokselle päätöksestä aiheutuneita toimenpiteitä varten.
Eläkelautakunnan perustelut
Eläkelautakunta totesi, että työsuhteen katsottiin työntekijäin eläkelakia sovellettaessa päättyneen sen päivän lopussa, jolta sen perusteella viimeksi maksettiin palkkaa ennen työsuhteen katkeamista.
Koska A ei ollut vuorotteluvapaan aikana saanut työnantaja Y:ltä palkkaa, oli hänen työeläkelakien mukainen työsuhteensa päätettävä viimeiseen sellaiseen päivään, jolta hänelle oli työnteon perusteella maksettu palkkaa. Näin ollen työntekijäin eläkelain mukaan A:n työsuhde päättyi 30.4.1996. A oli aloittanut työskentelyn työnantaja Y:llä 1.10.1996, josta lukien hän oli uudessa työsuhteessa.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta eläkelautakunnan päätökseen ja vaati vuoden 1996 ansioidensa korjaamista eläkepalkan laskemista varten niin, ettei vuorotteluvapaa alenna hänen eläkkeensä määrää. A vaati eläkkeensä harkinnanvaraista tarkistamista.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Eläkelautakunnan päätöstä ei muutettu ja valitus siis hylättiin.
Vakuutusoikeuden perustelut
Eläkelautakunnan päätöksessä mainitut perustelut. Lisäksi vakuutusoikeus totesi, että työsuhteen palkaton jakso oli mahdollista ottaa eläkkeen laskennassa huomioon vain siten, että työsuhde katkaistiin palkattoman jakson ajaksi ja eläke laskettiin kustakin työsuhdejaksosta erikseen.
Vielä vakuutusoikeus totesi, että vuorotteluvapaa ei sellaisenaan ollut työntekijäin eläkelain (TEL) 7 d §:ssä tarkoitettu poikkeuksellinen syy, jonka perusteella eläkepalkkaa voitiin harkinnanvaraisesti tarkistaa. Harkinnanvarainen tarkistaminen voi kuitenkin tulla kysymykseen, jos vuorotteluvapaalla olleen työntekijän työsuhde oli päättynyt työntekijästä riippumattomasta syystä. Jos eläketapahtuma oli vuonna 2000, harkinnanvaraisen tarkistamisen edellytyksenä oli lisäksi, että tarkistamisella oli vähintään 17,5 prosentin vaikutus henkilön kokonaiseläketurvaan. A:n työsuhde oli päättynyt hänestä riippumattomista syistä työttömyyteen. Koska A:n eläkepalkan harkinnanvaraisella tarkistamisella ei kuitenkaan olisi ollut 17,5 prosentin vaikutusta hänen kokonaiseläketurvaansa, harkinnanvaraisen tarkistamisen edellytykset eivät täyttyneet.
Lainkohdat
Työntekijäin eläkelaki 2 § 2 mom., sellaisena kuin se oli voimassa 28.2.2002 saakka, sekä 7 d § ja sen voimaantulosäännös (18.12.1995/1482)
Osasto