Unemployment benefit appeal dismissed; mandatory notice period breach invalidates benefit denial due to lack of termination evidence.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe Insurance Court overturned the Unemployment Security Board's decision to deny unemployment benefits to the applicant for a specific period. The Board had denied benefits because the applicant allegedly caused the termination of his fixed-term employment contract through conduct, but the court found no evidence that the employer terminated the contract or that the applicant voluntarily ended it. Consequently, the court ordered the Social Insurance Institution to pay the benefits, noting that fixed-term contracts cannot be terminated via standard dismissal procedures without compelling reasons.
Legislator headnote
AI generatedTyöttömyysturvalaki 9 §; Laki työmarkkinatuesta 20 §: When a fixed-term employment contract cannot be terminated by dismissal procedure and there is no evidence of employer termination or voluntary resignation, the mandatory waiting period must be removed to grant unemployment benefits.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Kun määräaikaista työsopimusta ei voida päättää irtisanomismenettelyllä ja, kun ei ollut esitetty näyttöä siitä, että työnantaja olisi purkanut A:n työsuhteen eikä siitä, että A itse olisi päättänyt työsuhteensa, poistettiin A:lle asetettu karenssi.
Esitiedot
A:n työsuhde X Oy:ssä oli päättynyt 13.7.2001.
Kansaneläkelaitos eväsi työvoimatoimikunnan sitovan lausunnon perusteella A:lta työmarkkinatuen ajalta 14.7.-11.10.2001, koska A oli itse aiheuttanut yli viisi päivää kestäväksi tarkoitetun työsuhteen päättymisen.
A haki Kansaneläkelaitoksen päätökseen muutosta työttömyysturvalautakunnalta. Hän vaati työmarkkinatukea evätyltä ajalta kiistäen ottaneensa lopputiliä.
Työttömyysturvalautakunnan ratkaisu
Työttömyysturvalautakunta hylkäsi valituksen. Äänestysratkaisu 5-1.
Työttömyysturvalautakunnan perustelut
Henkilö, joka on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oikeutettu työmarkkinatukeen kolmen kuukauden ajalta. Aika lasketaan siitä päivästä, jona työsuhde on päättynyt.
Suoritetun työsuojelutarkastuksen mukaan työsuhteen päättymisen syyksi ei voida todeta varmuudella, onko se johtunut A:n pyynnöstä vai työnantajan puolelta tapahtuneesta irtisanomisesta. Työsuojelutarkastuksen mukaan molemmissa osapuolissa on ollut vikaa. Erimielisyys A:n ja työnantajan välillä on syntynyt työnantajan käskyn noudattamisen aikataulusta. A ja työnantaja ovat molemmat korottaneet ääntään, ja lopputuloksena on ollut se, että A:n työsuhde on päättynyt. Työttömyysturvalautakunta katsoo, että A on edesauttanut erimielisyystilanteen syntymistä viivyttelemällä työnantajan käskyn noudattamisessa. Erimielisyystilanteen aikana A on todennut työnantajalle, että jos hän ei osaa näitä töitä tehdä, niin työnantaja voi irtisanoa hänet. Työttömyysturvalautakunta katsoo, että A ei ole irtisanonut itseään, mutta A:n voidaan katsoa käyttäytymisellään aiheuttaneen työsuhteensa päättymisen. Näin ollen hänellä ei ole oikeutta työmarkkinatukeen evätyltä ajalta.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta työttömyysturvalautakunnan päätökseen ja vaati työmarkkinatukea evätyltä ajalta. A kiisti sanoutuneensa irti työstään eikä hän myöskään katsonut itse aiheuttaneensa irtisanomistaan. Hän myönsi kielenkäyttönsä saattaneen olla hieman harkitsematonta keskustelussa työnantajan kanssa. A:n mukaan työnantaja oli kuitenkin tosiasiassa omista lähtökohdistaan yksipuolisesti suorittanut hänen irtisanomisensa.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Työttömyysturvalautakunnan päätös kumotaan ja Kansaneläkelaitos määrätään suorittamaan A:lle työmarkkinatukea ajalta 14.7. - 11.10.2001, mikäli hän muutoin täyttää sen saamisen edellytykset. Asia palautetaan Kansaneläkelaitokselle tästä päätöksestä johtuvia toimenpiteitä varten.
Perustelut
Esitetyn selvityksen perusteella A on 1.7.2001 alkaen ollut määräaikaisessa työsuhteessa X Oy:ssä. 1.6.2001 voimaan tulleen työsopimuslain 6 luvun 1 ja 2 §:ssä ilmenee, ettei määräaikaista työsopimusta voida päättää irtisanomismenettelyllä. Näin ollen A:n työsuhteen päättäminen olisi voinut tapahtua vain työsopimuslain 8 luvun mukaisella purkamismenettelyllä. Työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaan työsuhteen purkaminen voi kuitenkin tulla kyseeseen vain erittäin painavista syistä. Vakuutusoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty näyttöä siitä, että X Oy olisi purkanut A:n määräaikaisen työsuhteen. Näin ollen ja kun asiassa ei ole esitetty luotettavaa näyttöä siitä, että A olisi itse päättänyt työsuhteensa, tulee hänelle asetettu karenssi poistaa.
Lainkohdat
Työttömyysturvalaki (602/1984) 9 § (98/1990)
Laki työmarkkinatuesta (1542/1993) 20 § (1325/1999), sellaisena kuin se oli voimassa 31.12.2002 saakka
Osasto