Accident insurance claim dismissed because a fall did not cause sufficient force to rupture a healthy Achilles tendon.

Vakuutusoikeus katsoi, että A oli kävellessään kaltevalla alustalla horjahtanut ja siten hänelle oli sattunut tapaturmavakuutuslain mukainen vahinkotapahtuma. Horjahtamisen seurauksena A:n vasempaan nilkkaan tai akillesjänteeseen ei kuitenkaan ollut kohdistunut mekanismiltaan ja voimakkuudeltaan sellaista ulkoista voimaa, joka lääketieteellisen tietämyksen mukaan aiheuttaa terveen akillesjänteen repeämisen. A:lla ei ollut oikeutta korvaukseen 9.7.2002 sattuneen tapaturman johdosta. Vakuutusoikeus katsoi myös, ettei katselmuksen tai suullisen käsittelyn toimittaminen asiassa ollut tarpeen.

Esitiedot

Tapaturmailmoituksen mukaan A on 9.7.2002 kävellyt pihalla, jolloin vasen jalka oli linksahtanut. Lääkärin vastaanotolla 12.7.2002 A:lla oli todettu vasemman akillesjänteen repeämä. Sairauslomaa oli kirjoitettu ajalle 9.7. - 6.10.2002.

A haki vakuutuslaitokselta korvausta tapaturmavakuutuslain 57 §:n mukaisesta yrittäjien vapaaehtoisesta työ- ja vapaa-ajan vakuutuksesta.

Vakuutuslaitos hylkäsi korvaushakemuksen 3.9.2002 antamallaan päätöksellä. Päätöksen mukaan kuvattu vammamekanismi ei riitä aiheuttamaan terveen akillesjänteen repeämää. Koska akillesjänteen repeämä ei ole aiheutunut kuvatusta vahinkotapahtumasta, ei työkyvyttömyyttä ja sairaanhoitokuluja korvata tapaturmavakuutuslain perustella.

A haki muutosta vakuutuslaitoksen päätökseen tapaturmalautakunnalta ja vaati korvausten suorittamista vakuutusehtojen mukaisesti.

Tapaturmalautakunnan ratkaisu

Tapaturmalautakunta hylkäsi valituksen.

Tapaturmalautakunnan perustelut

Sovelletut säännökset ja oikeuskäytäntö

Tapaturmavakuutuslain 54 §:n 1 momentin nojalla korvausta suoritetaan työtapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden johdosta.

Tapaturmavakuutuslain 4 §:n 2 momentin mukaan työtapaturman aiheuttamaksi vammaksi katsotaan myös eräistä työtapaturmina korvattavista vammoista annetun asetuksen 1 §:n 6 kohdan tarkoittama työliikkeen yhteydessä tapahtunut lihaksen tai jänteen kipeytyminen, joka on syntynyt lyhyehkönä, enintään yhden vuorokauden pituisena aikana. Kipeytyminen korvataan siltä osin kuin se ei johdu muusta sellaisesta viasta, vammasta tai sairaudesta, josta tapaturmavakuutuslain mukaan ei suoriteta korvausta.

Lääketieteellisen tietämyksen mukaan akillesjänteen repeämä voi syntyä akillesjänteen rappeumamuutosten tai jänteeseen kohdistuvan tapaturman seurauksena. Akillesjänne on vahva jänne, jonka kestävyyttä iän myötä heikentävät jänteen verenkierron huononeminen ja rappeumamuutokset. Myös urheilu- ja liikuntaharrastukset voivat liiallisen rasituksen myötä aiheuttaa akillesjänteen rakenteeseen kudosmuutoksia, jotka altistavat jänteen repeämälle. Rakenteeltaan heikentynyt akillesjänne voi repeytyä ponnistus- tai hyppyliikkeessä ilman, että jänteeseen kohdistuu tapaturmaa.

Oikeuskäytännössä akillesjänteen repeämä voidaan katsoa tapaturman seurauksena korvattavaksi, kun jänteeseen osuu suora isku sen ollessa jännittyneenä tai kun jänteeseen kohdistuu muu voimakkuudeltaan ja mekanismiltaan vastaava vahinkotapahtuma.

Tosiseikat ja johtopäätökset

Vahinkotapahtuman 9.7.2002 ei voida katsoa täyttävän tapaturmavakuutuslain 4 §:n 1 momentin nojalla korvattavan tapaturman määritelmää. Kipeytyminen on tapahtunut odottamatta ja äkillisesti, mutta ei tapaturmavakuutuslain tarkoittamalla tavalla ulkoisen tekijän johdosta.

Akillesjänteen repeämää ei korvata myöskään työliikkeeseen verrattavana vapaa-ajan liikkeen yhteydessä syntyneenä. Lääketieteellisen kokemuksen mukaan akillesjänne ei repeä kuvatunlaisessa liikkeessä ilman edeltäviä kudosta heikentäviä muutoksia.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Tapaturmalautakunnan päätöksen lopputulosta ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Tapaturmalautakunnan päätöksessä mainitut perustelut sovellettujen säännösten ja oikeuskäytännön osalta.

Lisäksi vakuutusoikeus toteaa seuraavaa:

Vakuutusoikeus katsoo, että A:n on edellä kuvatun tapahtumainkulun perusteella katsottava horjahtaneen ja siten hänelle on sattunut tapaturmavakuutuslain 4 § 1 momentin mukainen vahinkotapahtuma.

Kuvatun horjahtamisen seurauksena A:n vasempaan nilkkaan tai akillesjänteeseen ei kuitenkaan ole kohdistunut mekanismiltaan ja voimakkuudeltaan sellaista ulkoista voimaa, joka lääketieteellisen tietämyksen mukaan aiheuttaa terveen akillesjänteen repeämisen. Lääketieteellisen kokemuksen mukaan akillesjänne ei repeä kuvatunlaisessa liikkeessä ilman edeltäviä kudosta heikentäviä muutoksia. A:lla todettu vasemman akillesjänteen repeämä on siis ilmennyt edellä kuvatun tapaturman yhteydessä, mutta sitä ei ole pidettävä mainitun tapaturman aiheuttamana, vaan kyseessä on aiemman rappeuman aiheuttama vamma. Näin ollen A:lla ei ole oikeutta korvaukseen tapaturmavakuutuslain perusteella 9.7.2002 sattuneen tapaturman johdosta.

Lainkohdat

Tapaturmavakuutuslaki

Hallintolainkäyttölaki 37 § ja 38 §

Osasto