Insurance court denied pension office liability for lawyer fees in retroactive legal aid proceedings where the office was not a party.
Finland (FI)
Legislator summary
AI generatedThe insurance court denied the pension office's liability to reimburse state funds spent on a lawyer for a retroactive legal aid application. The pension office argued it was not a party to the proceedings, while the applicant sought reimbursement for the lawyer's time spent on the legal aid request and subsequent appeal. The court ruled that since the office was not a litigant in the legal aid phase, it could not be charged for those specific costs, though it remained liable for costs related to the main pension appeal.
Legislator headnote
AI generatedOikeusapulaki 17 §; 18 §; 22 §: The state-funded legal aid recipient's legal representative is not entitled to claim reimbursement from the administrative body that was not a party to the legal aid proceedings, but remains liable for costs arising from the main substantive appeal.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Vakuutusoikeus oli ratkaisupyynnön perusteella myöntänyt A:lle oikeusapua taannehtivasti A:n työkyvyttömyyseläkeasiassa. Avustajaksi oli määrätty suostumuksensa mukaisesti asianajaja B. Ratkaisupyyntöä oikeusapupäätöksestä ratkaistaessa eläkelaitos ei ole ollut A:n vastapuoli eikä oikeudenkäynnin asianosainen. Tämän johdosta eläkelaitosta ei velvoiteta korvaamaan palkkiota, joka ratkaisupyyntöasian hoitamisesta A:n avustajalle asianajaja B:lle valtion varoista maksetaan. Sen sijaan oikeudenkäyntikulut, jotka kohdistuvat oikeusapuhakemuksen laatimiseen ja työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohtaa koskevaan muutoksenhakuasiaan, on eläkelaitos velvollinen korvaamaan valtiolle, kun A:n vaatimus työkyvyttömyyseläkeasiassa oli vakuutusoikeudessa hyväksytty.
Esitiedot
A:lle oli myönnetty työkyvyttömyyseläke marraskuussa 1998 alkaneen työkyvyttömyyden perusteella. A oli vaatinut tämän jälkeen työkyvyttömyyden alkamisajan varhentamista siten, että hänen työkyvyttömyytensä katsottaisiin alkaneen keväällä 1996, jolloin hänen eläkkeensä suuruutta määrättäessä tulisi otettavaksi huomioon aika työkyvyttömyyden alkamisesta eläkeikään eli siihen sisältyisi ns. tuleva aika. Eläkelaitos oli hylännyt A:n vaatimuksen 23.3.2001 antamallaan päätöksellä. A valitti tästä päätöksestä eläkelautakuntaan, joka hylkäsi A:n valituksen 6.11.2001 antamallaan päätöksellä.
A:lle oli vakuutusoikeudessa myönnetty tehdyn ratkaisupyynnön perusteella asiaan oikeusapua taannehtivasti 3.12.2001 alkaen koskemaan tarpeellisia toimenpiteitä. Oikeusapu sisälsi avustajanmääräyksen asianajaja B:lle hänen suostumuksensa mukaisesti.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Eläkelautakunnan päätös kumotaan ja A:lla katsotaan olevan oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen osaeläkkeenä toukokuussa 1996 alentuneen työkyvyn johdosta siihen asti, kunnes hänen täysi työkyvyttömyytensä marraskuussa 1998 on alkanut.
Valtion varoista maksetaan asianajaja B:lle oikeusapuhakemuksen laatimisesta yhden tunnin työmäärää vastaavana, ratkaisupyynnön ja siihen liittyvän vastaselityksen tekemisestä oikeusapuasiassa kolmen tunnin työmäärää vastaavana sekä työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohtaa koskevan valituksen hoitamisesta kolmen tunnin työmäärää vastaavana palkkiona kohtuulliseksi arvioidun yhteensä seitsemän tunnin työmäärän perusteella palkkio sekä tälle määrälle arvonlisäveroa. Asian näin päättyessä eläkelaitos velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista A:n avustajalle asianajaja B:lle maksettu neljän tunnin työmäärää vastaava palkkion määrä, sisältäen arvonlisäveron, mille määrälle on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista vuotuista viivästyskorkoa kuukauden kuluttua tämän päätöksen postituspäivästä lukien. Valtion vahingoksi jää asianajaja B:lle valtion varoista maksettu palkkio enemmälti eli kolmen tunnin työmäärää vastaava osuus sisältäen arvonlisäveron.
Asia palautetaan eläkelaitokselle tästä päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.
Vakuutusoikeuden perustelut
Työkyvyttömyyseläkettä koskevilta osin:
Asiassa esitetyn lääketieteellisen ja muun selvityksen perusteella vakuutusoikeus katsoo, että A:n työkyky on sairauden johdosta alentunut toukokuusta 1996 alkaen kahdella viidenneksellä vaan ei kolmella viidenneksellä aina siihen asti, kun hänelle on myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke marraskuusta 1998 alkaneen työkyvyttömyyden johdosta. Näin ollen A:lle myönnettävää työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi tulee lukea työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyttämisen välinen aika eli niin sanottu tuleva aika.
Oikeudenkäyntikuluja koskevilta osin:
Ratkaisupyyntöä oikeusapupäätöksestä ratkaistaessa eläkelaitos ei ole ollut A:n vastapuoli eikä oikeudenkäynnin asianosainen. Tämän johdosta eläkelaitosta ei velvoiteta korvaamaan palkkiota, joka tämän asian hoitamisesta A:n avustajalle asianajaja B:lle valtion varoista maksetaan. Oikeudenkäyntikulut, jotka kohdistuvat oikeusapuhakemuksen laatimisen ja työkyyttömyyseläkkeen alkamisajankohtaa koskevaan muutoksenhakuasiaan, on eläkelaitos sen sijaan asian näin päättyessä velvollinen korvaamaan valtiolle.
Lainkohdat
Yrittäjien eläkelaki 5 § 1 mom.
Työntekijäin eläkelaki 4 § 3 mom.
Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 4 § 2 mom.
Oikeusapulaki 17 §, 18 § ja 22 §
Hallintolainkäyttölaki 74 §
Osasto