Insurance court ruled employee pension insurance contributions arising before insolvency are reorganization debts.

X Oy:n saneerausmenettely oli alkanut 10.9.1993. Työntekijäin eläkelain (TEL) mukaisesta vuoden 1993 lopullisesta tarkistusmaksusta tuli siksi erottaa ennen saneerausmenettelyn alkamista kohdistuva palkanmaksun osa ja tätä osaa tuli käsitellä normaalin saneerausvelan tavoin saneerausohjelmassa mainitulla tavalla. TEL:n mukainen tarkistusmaksuvelka perustui tehdystä työstä ansaittuihin palkkoihin, joten siltä osin kuin peruste palkoille ja siten myös niistä määräytyville TEL:n mukaiselle vakuutusmaksuvelalle oli syntynyt ennen saneerausmenettelyn alkamista, kyseessä oli saneerausvelka.

Esitiedot

Eläkelaitos oli toimittamassaan maksuunpanossa todennut, että X Oy:n oli vuoden 1993 vuosilaskelman perusteella maksettava tarkistusmaksua 78.645,30 markkaa.

X Oy haki muutosta edellä mainittuun maksuunpanoon ja vaati, että tarkistusmaksu tulisi jakaa ennen saneerauksen aloittamista syntyneeseen osaan sekä toisaalta saneerausmenettelyn aikaiseen osaan ja ensiksi mainittua osaa tulisi käsitellä normaalin saneerausvelan tavoin saneerausohjelman mukaisesti.

Eläkelautakunnan ratkaisu

Eläkelaitoksen maksuunpano kumottiin. Asia palautettiin eläkelaitokseen tästä päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten. Äänestysratkaisu.

Eläkelautakunnan perustelut

Yrityksen saneerauksesta annetussa laissa tarkoitetaan saneerausvelalla kaikkia velallisen velkoja, jotka ovat syntyneet ennen saneerausmenettelyn alkamista. Menettelyn alettua velallinen ei saa maksaa saneerausvelkaa, eikä velalliseen saa kohdistaa toimenpiteitä maksukiellon piiriin kuuluvan saneerausvelan perimiseksi.

X Oy:lle valituksenalaisella maksuunpanolla maksuunpannut työntekijäin eläkelain mukaiset vakuutusmaksut ovat olleet vuoden 1993 lopullinen vuosilaskelman mukainen tarkistusmaksu. Koska X Oy:n saneerausmenettely on alkanut 10.9.1993, työntekijäin eläkelain mukainen vuoden 1993 lopullinen tarkistusmaksu tulee jakaa ennen saneerausmenettelyn alkamista kohdistuvaan palkanmaksun osaan ja tätä osaa tulee käsitellä normaalin saneerausvelan tavoin saneerausohjelmassa mainitulla tavalla.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Eläkelaitos haki muutosta eläkelautakunnan päätökseen ja vaati sen kumoamista.

Eläkelaitos viittasi vaatimuksensa perustelujen osalta eläkelautakunnalle 29.6.1994 antamaansa vastineeseen sekä vakuutusoikeudelle osoitettuun, 8.2.1995 päivättyyn valitukseen. Lisäksi eläkelaitos totesi, että edellä mainittujen kirjelmien antamisen jälkeen vakuutusoikeus oli antanut 26.10.1995 ja 6.7.1997 päätökset, jotka koskivat kysymystä siitä, mikä osa LEL-vakuutusmaksuista on saneerausvelkaa. Myös korkein oikeus oli antanut 11.7.1995 päätöksen (KKO 1995:127) verovelkojen kohtelusta yrityssaneeraustilanteessa.

Edellä kerrotuissa vakuutusoikeuden ja korkeimman oikeuden päätöksissä oli eläkelaitoksen mukaan otettu kantaa sellaisten erien perusteella määrättäviin maksuihin ja veroihin, jotka oli mahdollista jakaa saneeraushetken suhteen päivän tarkkuudella ilman, että maksun tai veron yhteismäärä muuttui jakamisella.

Edelleen eläkelaitos totesi, että toisin kuin LEL-vakuutusmaksu, TEL:n mukainen lopullinen vakuutusmaksu oli vuosikohtainen maksu, joka perustui sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin laskuperusteisiin, joten TEL:n mukaista lopullista vakuutusmaksua ei ollut mahdollista jakaa osiin saneerausmenettelyn alkamispäivän suhteen rikkomatta vahvistettuja laskuperusteita.

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Eläkelautakunnan päätöstä ei muutettu. Valitus hylättiin.

Vakuutusoikeuden perustelut

Eläkelautakunnan päätöksessä mainitut perustelut. Lisäksi vakuutusoikeus toteaa, että vakuutusoikeus on lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (LEL) mukaisia vakuutusmaksuja koskevissa 26.10.1995 (N:o 2684/94/3000) ja 6.2.1997 (N:ot 8026 ja 8623/94/377) antamissaan päätöksissään katsonut, että koska LEL:n mukaisen vakuutusmaksun peruste on saneerausmenettelyn alkamista edeltävään aikaan kohdistuva palkanmaksu, myös niistä määräytyvä LEL-vakuutusmaksu on saneerausvelkaa. Vakuutusoikeuden edellä mainituissa päätöksissä omaksuma kanta on yhdenmukainen korkeimman oikeuden (KKO) 11.7.1995 antamassa vuosikirjaratkaisussa 1995:127 omaksuman linjan kanssa. Kyseisessä päätöksessä KKO on katsonut, että saneerausvelkaa ovat saneerauksen alkamiskuukaudelta ennen saneerauksen alkamista maksettuihin palkkoihin perustuneet ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut sekä ennen mainittua ajankohtaa tapahtuneeseen myyntiin perustunut liikevaihtovero.

Eläkelaitos on viitannut kantansa tueksi KKO:n yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan, 6.10.1998 annettuun vuosikirjaratkaisuun 1998:116, jossa KKO on katsonut, että sellaisen velallisen, jonka velkajärjestely oli aloitettu 23.12.1994, vuoden 1994 ansiotuloista suoritettavaa jäännösvero ei kuulunut velkajärjestelyn piiriin. Kyseisessä tapauksessa sovellettu yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 3 §:n 1 momentin 3 kohta määrittelee velkajärjestelyn piiriin kuuluvan velan pitkälti samalla tavalla kuin KKO:n tapauksessa 1995:127 sovelletussa yrityksen saneerauksesta annetun lain (YSL) 3 §:n 1 momentin 4 kohta.

KKO oli todennut päätöksen 1998:116 perusteluissa muun muassa, että luonnollisen henkilön on suoritettava valtiolle tuloveroa verotettavasta ansiotulostaan progressiivisen tuloveroasteikon perusteella. Tuon asteikon mukainen vero määräytyy koko verovuoden aikana kertyneen veronalaisen ansiotulon kokonaismäärän ja tulosta tehtävien vähennysten perusteella. Verotus toimitetaan verovuoden päätyttyä ja siinä käytetään muun muassa ennakkoperintälaissa tarkoitettua ennakonpidätystä verovuoden verojen suoritukseksi. Ansiotuloihin perustuvan verovelan perusteen voidaan siten KKO:n mukaan katsoa syntyvän vasta verovuoden päättyessä.

KKO:n tapauksesta 1998:116 olisi mahdollista vetää se johtopäätös, että TEL:n mukaisen vakuutusmaksun tarkistusmaksunkin voisi katsoa syntyneen vasta vakuutuskauden päättyessä, eli X Oy:n tapauksessa vuoden 1993 lopussa. Lisäksi edellä mainittuihin vakuutusoikeuden 26.10.1995 ja 6.2.1997 antamiin päätöksiin verrattuna X Oy:n tapauksessa on kyse TEL:n mukaisista tarkistusmaksusta, joka on vuosikohtainen maksu ja määräytyy toisin kuin LEL:n mukainen vakuutusmaksu.

Toisaalta, koska sekä TEL:n mukaisen tarkistusmaksun että LEL:n mukaisen vakuutusmaksun perusteena ovat palkat, ei TEL:n ja LEL:n mukaisten vakuutusmaksujen toisistaan poikkeavalle kohtelulle voida niiden määräytymisperusteiden erosta huolimatta katsoa olevan perusteita. Saneerausvelka voi YSL:n 3 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan olla määrältään epäselvä, joten se, että tarkistusmaksuvelka voidaan laskea vasta vuoden lopussa, ei siirrä tarkistusmaksuvelan syntyajankohtaa vuoden loppuun. Vakuutusoikeus katsoo, että TEL:n mukainen tarkistusmaksuvelka perustuu tehdystä työstä ansaittuihin palkkoihin, joten siltä osin kuin peruste palkoille ja siten myös niistä määräytyville TEL:n mukaiselle vakuutusmaksuvelalle syntyy ennen saneerausmenettelyn alkamista, kyseessä on saneerausvelka.

Jaosto

III