Insurance court dismissed oral hearing request as unnecessary due to existing written file and clear legal interpretation.

Eläkelaitos oli pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista. Kun asia koski A:n rekisteröidyn lisäeläkkeen määräytymisperusteiden oikeudellista tulkintaa ja vakuutusoikeuden käytettävissä oli laaja asiakirjaselvitys, ei suullisen käsittelyn toimittaminen ollut hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin nojalla tarpeen.

Koska rekisteröidyn lisäetusopimuksen mukaan työttömyyseläke oli yhtä suuri kuin vanhuuseläke ja sen lisäeläke määrättiin vakuutetulle vastaavasti kuin vanhuuseläkkeen lisäeläke, sillä ei ollut merkitystä, että ilmoitettu rekisteröimätön eläke ei ollut tosiasiallisesti vielä maksussa. Näin ollen laskettaessa A:n lisäeläkkeen rajoitusta, rekisteröimätön lisäeläke oli otettava huomioon rekisteröityä lisäeläkettä vähentävänä eläkkeenä.

Esitiedot

Eläkelaitos oli päätöksellään tarkistanut A:n työttömyyseläkkeen määrää rekisteröidyn lisäeläkkeen osalta 1.5.1999 alkaen.

A haki päätökseen muutosta eläkelautakunnalta ja vaati suurempaa eläkettä.

Eläkelautakunnan ratkaisu

Eläkelautakunta muutti eläkelaitoksen päätöstä siten, että A:n rekisteröidyn lisäeläkkeen määrä on 782,51 markkaa kuukaudessa vuoden 1999 indeksissä ilmaistuna. Asia palautettiin eläkelaitokselle tästä päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Eläkelautakunnan perustelut

Eläkelaitoksen ja X Oy:n välisen rekisteröidyn lisäetusopimuksen mukaan eläkkeen määrä voi olla enintään 66 prosenttia eläkepalkasta. Mainittua 66 prosentin rajoitusta laskettaessa otetaan huomioon työeläkelakien mukaiset eläkkeet, sellaiset työ- ja virkasuhteisiin, yrittäjien eläkelakiin ja maatalousyrittäjien eläkelakiin perustuvat muut eläkkeet, jotka X Oy ilmoittaa otettavaksi huomioon sekä muut X Oy:n erikseen ilmoittamat eläkkeet. Työeläkelakien mukaiset peruseläkkeet otetaan huomioon yhteensovitettuina.

A:n yhteensovitetut työeläkelakien mukaiset peruseläkkeet ovat yhteensä 7.825,16 markkaa kuukaudessa vuoden 1999 indeksissä ilmaistuna. Tämä summa otetaan siis huomioon laskettaessa 66 prosentin rajoitusta.

X Oy on suullisesti ilmoittanut eläkelaitokselle muuna huomioon otettavana eläkkeenä Eläkekassa Y:n rekisteröimättömän lisäeläkkeen, josta huomioon otettavaksi määräksi on ilmoitettu 494,32 markkaa kuukaudessa vuoden 1999 indeksissä ilmoitettuna. Kyseistä eläkettä ei A:lle tällä hetkellä makseta, koska vapaaehtoinen lisäeläketurva ei pidä sisällään vakuutusta työttömyyden varalle.

Eläkelautakunta katsoo, että 66 prosentin rajoitusta laskettaessa huomioon otettavien eläkkeiden on oltava tosiasiallisesti maksussa. Eläkekassa Y:n huomioon otettavaksi ilmoitettu rekisteröimätön eläke ei ole maksussa, jolloin sitä ei voi A:n lisäeläkkeen rajoitusta laskettaessa ottaa huomioon rekisteröityä lisäeläkettä vähentävänä eläkkeenä.

A:n eläkkeet yhteensä voivat lisäetusopimuksen mukaan olla 8.607,67 markkaa kuukaudessa vuoden 1999 indeksissä. Tästä vähennetään yhteensovitetut työeläkelakien mukaiset peruseläkkeet 7.825,16 markkaa, jolloin lisäedun määräksi jää 782,51 markkaa.

Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa

Eläkelaitos totesi vielä valituskirjelmän jälkeen antamassaan lausunnossaan, että A:lle myönnetyn lisäeläkkeen oikea määrä oli 288,19 markkaa kuukaudessa (vuoden 1999 indeksitasossa).

Vakuutusoikeuden ratkaisu

Käsittelyratkaisu

Asiassa ei järjestetty suullista käsittelyä vakuutusoikeudessa.

Pääasiaratkaisu

Eläkelautakunnan päätös kumottiin A:lle työttömyyseläkkeenä maksettavan rekisteröidyn lisäeläkkeen osalta. A:n 494,32 markan eli 83,14 euron määräinen kassavapaakirja (indeksi 1868) otettiin huomioon työttömyyseläkkeen lisäeläkettä rajoitettaessa. Eläkelaitoksen 12.5.2000 antama päätös poistettiin lisäeläkkeen määrän osalta ja asia palautettiin lisäeläkkeen määrän osalta eläkelaitokselle uudelleen käsiteltäväksi.

Vakuutusoikeuden perustelut

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan vakuutusoikeus voi asian selvittämiseksi toimittaa tarvittaessa suullisen käsittelyn. Eläkelaitoksen valitus koskee A:n rekisteröidyn lisäeläkkeen määräytymisperusteiden oikeudellista tulkintaa. Vakuutusoikeudella on käytettävissään asianosaisten toimittamat laajat ja kattavat asiakirjat sekä Eläketurvakeskuksen antama lausunto ratkaistaessaan tätä asiaa. Asiassa ei ole tarpeen kuulla suullisesti asianosaisia, todistajia tai asiantuntijoita taikka vastaanottaa muuta selvitystä. Näin ollen suullisen käsittelyn toimittaminen asian selvittämiseksi ei ole tarpeen.

Lisäeläke määritellään kokonaiseläkkeenä siten, että se yhdessä työsuhteen TEL:n mukaisen peruseläkkeen, päättyneiden työsuhteiden vapaakirjaeläkkeiden sekä vakuutussopimuksessa tarkemmin määriteltyjen muiden eläkkeiden kanssa on määrätty prosenttimäärä eläkepalkasta. Lisäeläkettä laskettaessa otetaan huomioon työsuhteen alkaessa tiedossa olevat vakuutetulle kuuluvat työeläke-etuudet ja se määritellään työntekijän työsuhteessa olon aikana. Lisäeläke lasketaan vuosittain vakuutusmaksun määräämiseksi. Lisäeläkkeen määrän ja siitä perittävän vakuutusmaksun on vastattava toisiaan. Perittävä vakuutusmaksu vastaa siis jo työssäoloaikana rajoitettua lisäeläkettä.

Eläkelaitoksen ja X Oy:n välisen työntekijäin eläkelain 11 §:n mukaisen rekisteröidyn lisäetusopimuksen mukaan vakuutetun kokonaiseläkkeen määrä voi olla enintään 66 %:a eläkepalkasta. Lisäetusopimuksen mukaan lisäeläkkeen määrää rajoitettaessa otetaan huomioon työeläkelakien mukaiset eläkkeet, sellaiset työ- ja virkasuhteisiin, yrittäjien eläkelakiin ja maatalousyrittäjien eläkelakiin perustuvat muut eläkkeet, jotka vakuutuksenottaja ilmoittaa otettavaksi huomioon sekä muut vakuutuksenottajan erikseen ilmoittamat eläkkeet. Työeläkelakien mukaiset peruseläkkeet otetaan huomioon yhteensovitettuina.

Lisäeläkkeen määrän rajoittamiseksi X Oy on ilmoittanut otettavaksi huomioon kassavapaakirjan, joka on ollut määrältään 494,32 markkaa/83,14 euroa kuukaudessa vuoden 1999 indeksissä ilmoitettuna. Eläkettä ei makseta A:lle tällä hetkellä, koska vapaaehtoinen lisäeläketurva ei pidä sisällään vakuutusta työttömyyden varalle. Vapaakirja maksetaan A:lle viimeistään 65 vuoden iässä.

Vanhuuseläkkeen määrän rajoittamiseksi X Oy on ilmoittanut edellä mainitun vapaakirjan. Vapaakirjalla on rajoitettu vanhuuseläkkeen lisäeläkettä jo työssäoloaikana. Kun edun ja vakuutusmaksun on vastattava toisiaan, niin ainoastaan edellä mainitulla vapaakirjalla rajoitetun vanhuuseläkkeen määrästä on maksettu vakuutusmaksuja. Koska rekisteröidyn lisäetusopimuksen mukaan työttömyyseläke on yhtä suuri kuin vanhuuseläke ja sen lisäeläke määrätään vakuutetulle vastaavasti kuin vanhuuseläkkeen lisäeläke sillä, että ilmoitettu rekisteröimätön eläke ei ole tosiasiallisesti vielä maksussa, ei ole merkitystä. Näin ollen rekisteröimätön lisäeläke (494.32 markkaa/83,14 euroa kuukaudessa vuoden 1999 indeksissä ilmoitettuna) on otettava huomioon A:n lisäeläkkeen rajoitusta laskettaessa rekisteröityä lisäeläkettä vähentävänä eläkkeenä.

Vakuutusoikeus toteaa, että A:n eläkkeet yhteensä voivat lisäetusopimuksen mukaan olla 8.607,67 markkaa/1.447,71 euroa kuukaudessa vuoden 1999 indeksissä ilmoitettuna. Tästä summasta vähennetään yhteensovitetut työeläkelakien mukaiset peruseläkkeet 7.825,16 markkaa/1.316,10 euroa sekä työnantajan ilmoittama rekisteröimätön lisäeläke 494,32 markkaa/83,14 euroa, jolloin lisäedun määräksi jää 288,19 markkaa/48,47 euroa kuukaudessa vuoden 1999 indeksissä ilmoitettuna.

Jaosto

III