Finnish Insurance Court allows mental damage compensation for a property crime causing confinement under freedom deprivation rules.
Legislator summary
AI generatedThe Finnish Insurance Court reversed the State Office's rejection of mental damage compensation for a client confined by a property crime. The court found that confinement to a room constituted a deprivation of freedom under the Criminal Code, qualifying the incident as a freedom-related offense under the Criminal Damage Act. Consequently, the court ordered the State Office to pay compensation for the mental suffering and legal costs.
Legislator headnote
AI generatedCriminal Damage Act s. 10 a; Criminal Code s. 25.1: Mental damage compensation is payable for freedom-related offenses where a crime, though punishable as property damage, results in confinement or restriction of liberty.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
Käräjäoikeuden antaman tuomion mukaan A:lle oli tuhotyönä rangaistavan rikoksen seurauksena aiheutunut korvaukseen oikeuttavaa henkistä kärsimystä. A oli portaikossa olleen savun vuoksi ollut estynyt poistumasta asunnostaan, miltä osin rikos on kohdistunut A:n vapauteen, vaikkakin teko sinänsä oli ollut tekijälle vain tuhotyönä syyksiluettava rikos. Tästä johtuen ja ottaen huomioon rikoslain 25 luvun 1 §:n vapaudenriistoa koskeva säännös A oli joutunut rikosvahinkolaissa tarkoitetun vapauteen kohdistuneen rikoksen kohteeksi.
Esitiedot
Käräjäoikeuden rikosasiassa antaman tuomion mukaan A:lle oli 26.1.2000 tapahtuneen, tuhotyönä rangaistavan rikoksen seurauksena aiheutunut korvaukseen oikeuttavaa henkistä kärsimystä. A oli hakenut Valtiokonttorilta korvausta henkisestä kärsimyksestään ja oikeudenkäyntikuluistaan rikosvahinkolain nojalla.
Valtiokonttori hylkäsi päätöksellään A:n korvaushakemuksen. Henkisen kärsimyksen osalta Valtiokonttori totesi, että siitä on säädetty suoritettavaksi korvausta ainoastaan silloin, kun se on aiheutettu vapauteen kohdistuneella rikoksella tai rikoslain 20 luvussa mainitulla siveellisyysrikoksella. Valtiokonttori katsoi, että korvausvaatimuksen perusteena oleva rikos ei täyttänyt laittoman uhkauksen tai muunkaan vapauteen kohdistuneen rikoksen tunnusmerkistöä.
Valtiokonttori katsoi edelleen, että ei ollut lääkärinlausunnolla tai muullakaan tavoin osoitettu, että A:lle olisi kyseessä olevan rikoksen johdosta aiheutunut kipuun ja särkyyn verrattavaa kärsimystä.
Valtiokonttori hylkäsi oikeudenkäyntikuluja koskevan korvausvaatimuksen rikosvahinkolain 10 a §:n nojalla, koska niistä on säädetty suoritettavaksi korvausta ainoastaan silloin, kun hakijalle on myönnetty myös muita rikosvahinkolain mukaisia korvauksia.
Muutoksenhaku vakuutusoikeudessa
A haki muutosta valtiokonttorin päätökseen ja vaati korvausta hänelle rikoksella aiheutuneista vahingoista.
Vakuutusoikeuden ratkaisu
Valtiokonttorin päätös kumottiin ja asia palautettiin Valtiokonttorille vakuutusoikeuden päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten.
Vakuutusoikeuden perustelut
Helsingin käräjäoikeuden 17.8.2000 antaman tuomion mukaan A:lle on 26.1.2000 tapahtuneen, tuhotyönä rangaistavan rikoksen seurauksena aiheutunut korvaukseen oikeuttavaa henkistä kärsimystä. Käräjäoikeuden tuomion mukaan A on portaikossa olleen savun vuoksi ollut estynyt poistumasta asunnostaan, miltä osin rikos on kohdistunut A:n vapauteen, vaikkakin teko sinänsä on ollut tekijälle vain tuhotyönä syyksiluettava rikos. Tästä johtuen ja ottaen huomioon rikoslain 25 luvun 1 §:n vapaudenriistoa koskeva säännös vakuutusoikeus katsoo, että A on 26.1.2000 joutunut rikosvahinkolaissa tarkoitetun vapauteen kohdistuneen rikoksen kohteeksi.
Jaosto
I